Luomivärikynä sopii ladyluomillekin

Kaivoin tiistaina pitkästä aikaa Nikonin järkkärin vermeineen kaapista ja puhaltelin pölyt jalustasta. Hyvä että muistin vielä, mistä säätää mitäkin, ja loppujen lopuksi otin suurimman osan kuvista kuitenkin Olympuksella. Sain nimittäin lopultakin inspiksen ruveta kuvaamaan uusia meikkejä! Niitä onkin kertynyt. Olen antanut itselleni luvan törsätä (kevyesti) meikkeihin, kun kerran niin paljon tunnen niihin vetoa. Lähes puoli vuosisataa sainkin pidettyä itseäni aika tiukalla ja hankin käyttöön kerralla vain yhden tai korkeintaan kaksi kappaletta kutakin, siis värivoidetta, ripsiväriä, poskipunaa jne. kerrallaan. Huulipunia ja erilaisia kyniä ei laskettu silloinkaan. Nyt on ollut pari vuotta iloinen meininki, kun saan itseltäni luvan hankkia, mitä haluan. Jos siis raskin maksaa siitä.

Luomivärikyniä olen katsellut pitkään ja ajatellut, että kiiltävät värit eivät sovi ryppyisille luomille. Suurin osahan niistä on hyvinkin kiiltäviä. Mutta niin vaan vanhemmatkin tädit amerikkalaisissa meikkivideoissa levittelevät iloisena kynistä väriä ryppyisille luomilleen ja vannovat niiden nimeen. Nuoremmat näyttävän käyttävän paljon kuparisen ruskeita, lämpimiä sävyjä ja niitä minä vältän kuin ruttoa. Näytän niissä huonovointiselta.

Annoin tässä taannoin ystävälleni lahjaksi Chanelin luomivärikynän. Testailin silloin kädelleni eri merkkejä enkä havainnut niissä suuria eroja. Lancomen uudet kynät olivat ehdottomasti pysyvimpiä, niitä sai hangata vedenkestävän meikin poistoaineellakin hyvän aikaa, ennen kuin sai irti kädeltä. Chanel taas tuntui voidemaiselta ehkä liikaakin, mutta siitä löytyi upein väri. Silloinkin ajattelin, etten omille rypyille noita voisi levittää.

Ostin sitten kuitenkin Tallinnasta Artdecon kivan ruskean kynän, ja varsin edullisen. Ruskeahan ei alkuunkaan kuulu mieliväreihini, mutta tämä numero 16 todella toimii: se on mukavan harmahtava, vedenkestävä meikki, joka asettuu melko nopeasti paikoilleen. Vähän aikaa voi sormella tai siveltimellä pehmennellä reunoja.

Kuvassa on kyllä täysi meikki, vaikka taas näkyy pisamat ja silmänalusten väri läpi. En vieläkään osaa tehdä peittävämpää meikkiä kuvaa varten. Silmienkin alla on sentään kahta peiteainetta, vaikka ei uskoisi. Luomilla on siis Artdecon kynää, ihan nätisti levitettynä, mutta rypyt ja luomien laskeutuminen saavat muuten tasaisen värin näyttämään epämääräiseltä. Ulkonurkissa ja alaluomen rajauksena Lumenen harmaata kynää. Luomivaon yläpuolelle olen levitellyt mattaisia pehmeitä värejä parista paletista.

Tässä on toinen uusi hankinta, Lancomen kulmakynä. Kulutin puolessa vuodessa loppuun Anastasia Beverly Hillsin Brow Wizin, josta pidin kovasti. Minulla oli väri Taupe ja se sopi hyvin, mutta sitä tai Ash Blondea ei ollut Kick'sissä saatavilla. Kyselin sitten paikallisella Sokoksella myyjältä vinkkiä. Hän näytti erilaisia vaihtoehtoja ja olin yllättynyt, että monelta merkiltä löytyi ihan samanlaisia kovia ohutkärkisiä kyniä, ne vaan eivät mainosta niitä! Lancomen kynä 04 Chatâin osoittautui parhaimman väriseksi minun naamalleni (sana tarkoittaa kastanjanruskeaa, mutta on minusta lähinnä harmahtavan ruskea). Laatu on juuri oikeanlainen, ohut ja kova. Sillä on helppo piirtää kevyitä lyhyitä vetoja. Toisessa päässä on tuollainen huvittava pikku kampa.

Rupesi sitten oikein kismittämään: selektiivisen kosmetiikan kalliit mainokset painottuvat voiteisiin ja filmitähtiin, monisivuisina ja ärsyttävinä, kuten Gloriassa. Niitä kalliita voiteita minä en osta, vaan panostan halvempiin ja silti myös tehokkaisiin tuotteisiin. Tieto näistä meikkipuolen uutuuksista taas ei leviä kunnolla, lehdissä se on ihan satunnaista. Lehtijutut tuntuvat nykyisin muutenkin pinnallisilta, kuten hajuvesihoroskooppi. Tai sitten minusta on tullut huumorintajuton ja pahansisuinen akka.

Blogeista ja videoista saan suurimman osan (kosmetikka)tiedoistani. On ihan eri juttu lukea jonkun omia kokemuksia, vaikka ymmärrän toki sen, että voimme olla kaikki käyttäjät ihan eri mieltä samasta tuotteesta. Ripsivärit on tästä paras esimerkki. Silti toivon enemmän myös keski-ikäisiä ja vanhempia tiedonjakajia verkkoon. Kyllä mummotkin meikkaa!