sunnuntai 23. elokuuta 2009

Syksyn ensimmäinen sienipiirakka ja muuta naposteltavaa

Viikonloppu on sujunut vinhaa vauhtia vieraitten ja koirien kanssa touhutessa. Perjantain-iltana piti suihkia nopeasti kotia kuntoon ja samalla ulkoiluttaa koiria. Siksi olin suunnitellut helpot ja etukäteen valmistettavat iltapalat, jotka eivät menisi huonoksi, vaikka ruuhkassa ajaminen venyisikin.

Verraton pikapala ruokaa odotellessa tervetuliaislasillisen kanssa on kylmä perunaviipale mätitahnanokareen kanssa. Tumman leivän päällä yöpalana vielä parempi!


Pääruokana tarjosin Nizzan salaattia ja sienipiirakkaa. Eivät nyt ehkä ihan ykkösluokan-yhteensopivia, mutta kumpikin hyviä ja kaikille mieluisia ruokia.

Salaattiin keittelin tällä kertaa porkkanasuikaleita papujen sijaan enkä lisännyt anjovista, koska se ei minusta sovi tähän salaattiin. Ja tonnikalan pitää olla öljyyn säilöttyä ja mehevää! Kastikkeena käy hyvä vinaigrette.

 








Suppilovahveropiirakkaan upotin edellisenä päivänä löytämämme sekasienet, kaikki herkullisia kolmen tähden sieniä. Ohje on vanha vakioni Glorian toisesta ruokakirjasta ja sivun reunaan nuorempi poikani on kirjoittanut "ihan kurgo!". Pohjan salaisuus on perunamuusihiutaleissa ja täysjyväjauhoissa. Vesi tekee taikinasta ihanan helposti käsiteltävää.

Taikinaan nypitään:
1 dl perunasosehiutaleita
4 dl täysjyvävehnäjauhoja
150 g voita (tai minä käytän pullomargariinia)
1 dl kylmää vettä lisätään lopuksi

Taikina puristetaan palloksi ja laitetaan kylmään vetäytymään. Puolen tunnin päästä pallo taputellaan voideltuun piirakkavuokaan ja esipaistetaan 225 asteessa 10 minuuttia.

Täytteeseen paistetaan

1 litra paloiteltuja sieniä tai 3-4 dl pakastettuja
1 silputtu sipuli ja ehkä pala purjoa
valkosipulinkynsiä 1-2
(ja sitä ruokaa ole, johon en upota myös kesäkurpitsaa)

Lisätään sitten

1 dl kuohukermaa vaahdotettuna (no en ikinä, kermakin on usein kevyempää)
1 muna
150 g hyvää juustoraastetta (ripottelin ison osan pinnalle)
1 tl suolaa, 1 tl timjamia ja 1 tl rouhittua mustapippuria

Täyte kaadetaan esipaistetun pohjan päälle ja jatketaan vielä paistamista 225 asteessa 15-20 minuuttia.

Neljä henkeä tuhosi tämän piirakan illalla eikä siitä jäänyt aamuksi murustakaan.

9 kommenttia:

  1. Tässä juuri kauhoin suuhuni tylsääkin tylsempää iltapalaa; maustamatonta jugurttia, leseitä ja himppu soijaa... Ja sitten tälläisia herkkuja lävähtää eetteriin.... voi voi minnuu, taidan uneksia näistä ihanuuksistasi koko yön (paitsi sienipiirakasta, sehän on avaruudesta tullutta tavaraa ;) )

    VastaaPoista
  2. Aah, ihanaa toi sienipiiras. Pakko tehdä, vähän kevennettynä tosin. Jos jo juustoa tulee noin paljon niin kuohukerma on vähän liikaa. Jospa jo seuraavsta sienisatsista tekisi :). Onhan mullakin tuo kirja, mutta en ole tuota reseptiä huomannutkaan.

    VastaaPoista
  3. Mmmm,ihania tarjottavia! Ja tuo pottupala mätitahnan kanssa kuulostaa tosi hyvältä idealta!

    VastaaPoista
  4. Oi mikä piirakka ja salaatti, miksei meillä ole? Ihanat sapuskat. En ihmettele ettei jäänyt muruakaan. Tuossa juuri riisimuroja söin iltapalksi kun ei ollut muutakaan.

    Pitääpä muistaa mätitahna pikkusuolaisille. Taitaa kuitenkin mennä parempiin suihin näkkärin päällä..

    -noeijoo

    VastaaPoista
  5. Täyteläisen tuntuisia ohjeita! Hyviä syksyisiin illanistujaisiin. Paitsi niitä ei ole nyt tiedossa. Pitää keksiä.

    Mitä oli juomana näiden kanssa? Ensimmäinen kuva - viiniä?

    VastaaPoista
  6. Ei tuollaisia herkkukuvia saa tänne laittaa ;)

    Suursyömäri herkuttelijalle kun tulee heti vesi kielell ;)

    Olette varmasti nauttineet - hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  7. Nyt tuli valtava nälkä, kiitos hyvistä vinkeistä.

    VastaaPoista
  8. Sienipiirakka kuulosti herkulliselta.
    Tuota ruisleipä- kylmäperunaviipale yhdistelmästä pidän ja sitä tulee käytettyä aina silloin kun jääkaapissa on 2-3 keitettyä perunaa.

    VastaaPoista
  9. Lepis, eivätkö sienet kuulu herkkuihisi? Ei kyllä monen muunkaan, ja pitää yrittää aina muistaa, kuka vieraista ei nyt syökään sieniä.

    Hullukaali, minuakin hirvittää kuohukerma, vaikka sillä saisi muhkeaa makua vaikka mihin. Kevyet vaihtoehdot ajavat silti saman asian, ja juustokin on tässä kevyttä mutta maukasta Allerumia.
    -Se kirja on minusta täynnä aarteita!

    Yelian, kylmä pottu on ihana pikkupala jollakin maustettuna. Porokin passaa hyvin.

    Eikka, mätitahna on syntisen hyvä herkku. Sain lapsena Pirttikarissa leivän päällä mätitahnaa ja pottuviipaleita ja se oli minusta unohtumaton herkku. Samoin oli mesimarjakiisseli itse poimituista marjoista.

    Sooloilija, me joimme kuivaa kuohuviiniä ja Cono Sur Rielingiä, edullista kesäsuosikkiani. Sienipiirakan kanssa sopisi minusta keskitäyteläinen punaviini kyllä paremmin, mutta sitä nyt ei ollut.

    Hanna, suursyömäreitä on ruudun tälläkin puolella, vyötäröstä päätellen. Pitää aloittaa syysryhdistäytyminen, kunhan jaksaa;)

    Olivia, hyvää ruokahalua! Se on tervettä.

    Arleena, elämä ilman hiilihydraateja olisi minulle vaikeaa. Perunasta ja pastasta olisi vaikea luopua, leivästä puhumattakaan. Ei tarvitse kuin ajatella kylmää perunaa, niin keksii heti monta hyvää käyttötapaa.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...