Kerronko, mitä jälkiruokaa useimmin tilaan ravintolassa? Tietenkin crème brûléeta. Kovin monenlaisia pintoja olen saanut ja usein pettyneenä huomauttanut, jos pinta ei ole ollut rapsahtava. Sehän on puolet tämän syömisen ilosta! Olin siis iloinen, kun sain joululahjaksi paketin, josta löytyi neljä soikeaa vanukasvuokaa ja sellainen pieni töhötin, jolla televisiossa poltetaan väriä jälkiruokiin ja marenkikakkuihin.
Siispä viikonloppuna kokeilemaan. Tarjosin pääruokana kasvislasagnea ja valmistin jo aamupäivällä vanukkaat jäähtymään jääkaappiin. Katselin ohjetta, joka ei olisi tehty pelkästä kuohukermasta ja löysin sellaisen täältä.
Muokkasin ohjetta pikkuisen, lähinnä kerman ja maidon määrää. Tästä tuli todella hyvää, tarvitseeko kertoakaan. Suosittelen kokeilemaan tätä helppotekoista ja silti hienostunutta jälkiruokaa.
Crème brûlée neljä pientä annosta
2 dl kuohukermaa
2 dl täysmaitoa
3 kananmunan keltuaista
½ dl sokeria
1 tl raastettua sitruunankuorta
½ vaniljatanko tai 3 ml vaniljauutetta
sokeria lopuksi pinnalle
Sekoita keskenään sokeri ja keltuaiset kulhossa, ei tarvitse vaahdottaa. Halkaise vaniljatangon puolikas pituussuunnassa. Voit kaapia siemenet ulos, mutta se ei ole välttämätöntä.
Kuumenna kattilassa kerma, maito, raastettu sitruunankuori ja vaniljatanko ja siemenet. Kuumenna lähelle kiehumispistettä. Poista vaniljatanko ja kaada kermamaito ohuena nauhana keltuaisseokseen koko ajan rauhallisesti sekoittaen.
Siivilöi maitoseos esim. kannuun, josta se on helppo kaataa annosvuokiin. Nosta sitten vuoat syvälle uunipannulle ja siirrä uuniin. Kaada uunipannulle kuumaa vettä niin, että se peittää annosvuoista 3/4 tai vähintään puolet.
Kypsennä uunin alaosassa 160 asteessa 20 - 25 min. Ota uunista, kun massa alkaa olla hyytynyttä, mutta ei vielä kovaa, "hytkyy mutta ei aaltoile". SEURAA SIIS. Anna jäähtyä jääkaapissa 2-3h tai tai syö lämpimänä, jos pidät siitä enemmän sellaisena. Itse tykkäsin kovasti vähän viileämmästä sisuksesta.
Juuri ennen tarjoilua ripottele pinnalle tavallista, ruokokide-, muscovado- tai fariinisokeria. Käytin itse ruokosokeria. Paahda kaasupolttimella pinta kauniin ruskeaksi ja rapeaksi.
Voit myös paahtaa pinnan vanukkaaseen uunin grillivastuksen alla. Lämmitä uuni kuumaksi ja anna vanukkaiden olla uunissa kunnes sokeri alkaa sulaa. Varo kuitenkin ettei sokeri pala!
Ja sitten töhötettiin. Ensin täytettiin laite kaasulla. Liekki oli pienehkö ja lopahti jo ennen kuin minkäänlaista pintaa saatiin edes ensimmäiseen vanukkaaseen.
Ja sitten töhötettiin ja töhötettiin. Täytettiin kaasulla uudestaan ja uudestaan ja kiroiltiin välillä. Hyvä ettei jälkiruokatöhöttäjä heittänyt lintua koko laitteella, mutta ei voinut, kun oli itse antanut sen lahjaksi.
Puolet kaasupullosta kului, ennen kuin saatiin rapea pinta, mutta se oli sen arvoinen. Ohut ja rasahti ihanasti, kun tökkäsi sitä lusikalla. Sisus oli silkkisen pehmeää, mietoa ja vain hyvin kevyesti sitruunan ja vaniljan makuista. Eikä liian rasvaista. Täydellistä.