lauantai 22. lokakuuta 2011

Suklaajuustokakkua juhlaan


Olipa aikamoinen lauantai! Aloitin suklaakakunteon jo aamuyhdeksältä ennen ensimmäistä kahvikupillistakaan. Olin arvannut aivan oikein ohjetta lukiessa, että työläs on. Ohje on myös valtavan iso, ainakin viidentoista hengen kakku. Siitä riittää isoon 26-senttiseen irtopohjavuokaan kunnon kerrokset tai 24-senttiseen leivinpaperi reunalla tukemassa. Tai sitten kahteen 20-senttiseen vuokaa, johon siis voisi yhtä hyvin tehdä puoli annosta. Se puolittaminen on kyllä erittäin hyvä idea muutenkin.

Kolmikerroksinen suklaa-juustokakku à la Sara

Pohja:
390 g Oreos-keksejä, täyte poistettuna (kuka niistä nyt täällä on kuullut?)
210 g voita, sulatettuna
- Käytin 300g  Domino-keksejä, siis mitattuna ilman täytteitä, ja 150 g voita. Pohjamassan määrä oli sittenkin vielä liian suuri. Ensi kerralla saa riittää 200-250 g keksiä ja 75- 100 g sulatettua voita.
-  Murskaa keksit tehosekoittimessa. Lisää sekaan sulatettu voi. Laita massa leivinpaperoituun  irtokakkupohjavuokaan. Paina keksipohja lusikalla tasaiseksi.
- Vie pohja jääkaappiin ja tee sillä aikaa täyte.
 Täyte:
1 ¼ dl vettä + 2 rkl liivatejauhetta TAI 10 liotettua liivatelehteä kupilliseen kiehuvaa vettä
800 g tuorejuustoa, maustamaton 
2 ½ dl maitoa 
2 ½ dl sokeria 
120 g valkoista suklaata 
120 g maitosuklaata 
120 g tummaa suklaata 
5 dl kermaa, vaahdotettuna
- Laita kulhoon vesi, ripottele liivatejauhe päälle ja anna seistä. Neste lämmitetään vasta vähän myöhemmin.
- Sulata maitosuklaa, tummasuklaa ja valkosuklaat erillisissä kulhoissa mikroaaltouunissa (erittäin miedolla lämmöllä). Anna jäähtyä vähän.
- Sekoita tuorejuusto ja sokeri kuohkeaksi massaksi. Lisää joukkoon maito ja sekoita. Sulata liivate vesihauteessa tai varovasti mikrossa. Sekoita liivate hiukan jäähtyneenä juustomassan joukkoon.
 - Jaa tuorejuustomassa kolmeen osaan eri kulhoihin. (Liivatteen ehtii lisätä vielä tässäkin vaiheessa, jos jäi aiemmin tekemättä. Siinä on järkeä: sekoitin itse liivatteen jo alussa juustomassan sekaan, mistä syystä suklaaseokseni meinasivat hyytyä jo ennen kuin pääsivät kakkuun asti.) Lisää liivatteen jälkeen suklaat kulhoihin, yksi väri kuhunkin.
 - Vaahdota kerma ja jaa vaahto tasan kuhunkin kulhoon. Sekoita kukin täyte nuolijalla hyvin sekaisin.

- Ota kakkupohja jääkaapista ja lisää ensimmäinen täytekerros eli valkosuklaa. Laita kakku takaisin jääkaappiin hyytymään, noin 5-10 minuutiksi. Kaada sen jälkeen päälle maitosuklaakerros ja laita kakku vielä hetkeksi jääkaappiin. Lisää lopuksi tummasuklaakerros.

- Anna kakun olla hyvin suojattuna jääkaapissa muutaman tunnin, tai yön yli.
- Koristele tummilla ja valkoisilla suklaalastuilla. Kuorimaveitsellä saa suklaalevyn takaosasta mukavasti leveähköjä lastuja.


Iltapäivä oli ihana ja ilo nuorten tapaamisesta lämmittää mieltä vieläkin. Ruoat onnistuivat hyvin, vaikka jouduinkin valmistamaan yhdeksän hengen päivälliset yksin. Mies päätti osallistua nytkin taloyhtiön talkoisiin täystehoisesti, vaikka satoi vettä ja muitakaan ei juuri näkynyt. Pienessä talossamme asuu vain kaksi miestä, ja toista ei näy koskaan talkoopäivänä. 

Ruoanlaitossa oli paljon askartelemista, varsinkin salaatin esivalmisteluissa. Toisaalta juuri siitä pidän. Väänsin  vielä pikkusuolaisiksi alkunaposteltaviksi pieniä paahdettuja patonginpalasia oliivitahnalla, mozzarellapalalla ja paahdetulla kirsikkatomaatilla päällystettynä. Itse ainakin tykkäsin niistä kovasti, samoin Vilma, niin kiellettyä kuin leipä nyt onkin. Ohje löytyy nimellä Miinan oliveida. Vilma muuten onnistui valmisteluvaiheessa vetämään keittiönpöydältä pyyheliinan avulla leipiä itselleen lattialle aika monta leipää!

Pekoniin kääräistyt halloumitikut, jotka olin maustanut chilijauheella ja paistanut uunissa, ne tekivät myös hyvin kauppansa, ja niitäkin Vilma yritti metrin pituisella kielellään kalastaa pöydältä. Kääröjä olisi saanut olla enemmänkin. Ohje löytyi Karpin ateriakirjasta.



P.S. Korjasin tuota kakkuohjetta hiukan.



16 kommenttia:

  1. Herrajjestas, miten ihanat tarjoilut. Kyllä sun poikas kelpaa kekkeröidä! Ihan kateeks käy, kun omani ei kehtaa tuoda ketään kotiinsa (paitsi pihawerstaaseen) ja vain suunnitellut reitit kulkee kanssani. Onnea ja iloa siis teille kaikille.

    VastaaPoista
  2. Upeat tarjoilut! Koko satsi!
    Tuo suklaakakku houkuttaa edelleen, mutta enhän mä tuollaista osaa tehdä...

    VastaaPoista
  3. Noihin herkkuihin sulan itsekin. Eikä auta, vaikka painoa on muutenkin liikaa. Onni on se, etten ole miehesi: olisin jo liikaa herkutellut vainaa!

    iisi

    VastaaPoista
  4. Mä keksin, tuon sinulle Oreot ja sitten treffataan kakun merkeissä :).

    Ihanat herkut, tuo on tavoitteena- sitten kun lpaset ovat isoja, tulevat kavereiden kanssa meille..

    VastaaPoista
  5. "Oi jospa oisin saanut olla mukana!" Kuulostaa ja näyttää ihanalta.
    Niin niitä Oreoita ei taida saadakaan muuta kuin ehkä Helsingistä ja Haaparannasta? Hyvähän tuosta tuli Dominoillakin, ite taisin jättää täytteet sekaan.

    VastaaPoista
  6. Onpas teillä ollut herkut! Kakku näyttää erittäin hyvältä. Ja monimutkaiselta! Tuollaista voisi kyllä kokeilla, kun tulee vieraita. Kotiväelle ei kannata tehdä, kun meillä ei naisväki syö liivatetta.

    Nuorten kanssa on aina niin lystiä. Minä odotan joulua, kun pitkästä aikaa meillä on kaikki kotona, tytärkin tulee Ausseista ja miniäkin viettää meillä ensimmäisen kerran joulua. Vilinää ja melskettä tiedossa!

    VastaaPoista
  7. Mitkä tarjoilut !, täällä vesi herahti kielelle. Tuota suklaakakkua täytyy kyllä kokeilla itsekkin.

    VastaaPoista
  8. Onneksi olin syönyt juuri ennen kun tulin tänne! Varsinkin ylimmän kuvan salaatti näytti houkuttelevalta.
    Kuvakin aivan ihana.
    Kun tekee ruokaa vähänkään isommalle porukalle, ainakin itse ihmettelen joka kerta sitä miten paljon aikaa siihen menee, mutta samalla se on hauskaa.

    VastaaPoista
  9. Rouva K, poikasi on vissiin juuri siinä iässä, jolloin pitää ihmisten ilmoilla liikkuessa pitää kymmenen metrin hajurakoa vanhempiin, ettei vaan kukaan yhdistäisi niihin tahvoihin;) Onneksi se menee pian ohi ja seura kelpaa taas. Tässä talossa on vahvat biletysperinteet, kun muutimme tänne alussa vuokralle jo opiskeluaikoina.

    Lepis, ei tuo kakku mitään salaperäisiä taitoja vaadi, ainoastaan työtä ja ohjeen tarkkaa seuraamista. Kokeile vaan heti, kun on syöjiä tiedossa!

    Iisi, taidat olla makean perään! Meidän mies sen sijaan väittää, ettei välitä kakuista ja jälkiruoista, mutta ei senkään suu näytä tuohesta olevan. Söi juuri loput kakusta, mutta oli sitä sentään jemmattu pakastimeenkin pariin rasiaan.

    Pikkujutut, sinulla on hyvä ehdotus! Sen voisi joskus toteuttaa;)
    Kun meillä nuorena oli kavereita kylässä, äitini ja isäni tykkäsivät seurustella heidän kanssaan ja kaverit tykkäsivät kovasti. Siihen aikaan joittenkin vanhemmat saattoivat olla jäykkiä tiukkapipoja.

    Jenni, onko ne Oreot jotenkin samanlaisia kuin Dominot? Ajattelin muuten myös, että täytteet voisi yhtä hyvin jättää mukaan ja voita voisi (roimasti) vähentää. Ehkä ensi kerralla. Jos nyt en olisi laikkarilla, hankkisin sellaisen korkean kakkureunuksen ja tekisin kokeeksi yhden korkean kakun oikein jenkkityyliin:)

    Aikku, en ole koskaan ajatellut, mistä liivate on tehty, mutta pakkauksessa luki, että siannahasta. Mistä lie joku keksinyt?
    Minustakin jouluna pitää olla väkeä ja meteliä. Teillä on tulossa ihana joulu koko katraan kanssa! Meillä toinen poika joutuu olemaan töissä Helsingissä koko joulun, joten tulee kolmen hengen joulu kahdella koiralla ja mahdollisesti yhdellä anopilla. Poika ja mies vinoilivat minulle, että "me ollaan sitten joulu kahdestaan, mitä tehdään?" Parahdin, että olenhan minäkin täällä. "Niin, mutta säähän oot koko ajan keittiössä..."

    Valokki, isolle porukalle on kiva tehdä jokin näyttävä kakku, kun pääruoka on pakostakin yksinkertaista. Kokeilepa!

    Pirkko, tuo paahdettu parmankinkkusalaatti on juhlallisen täynnä ihania makuja ja se on ollut suosikkini pitkään. Se käy hyvin kevyeksi iltapalaksi sellaisenaankin leivän kanssa.
    Sama juttu, aikaa menee paljon enemmän kuin uskoisikaan. Onneksi siihen on oppinut jo varautumaan. Pidän kovasti ruoan esivalmisteluista sipulinpilkkomisesta lähtien. Se on ihanaa käsillä tekemistä. Hyvät veitset pitää tietysti olla!

    VastaaPoista
  10. Joo, ne oreot on niinku amerikkalaisia dominoita. Mulla on monasti keksipohjista tullut liian kovia, joten jätin täytteet pehmittämään sitä.
    Liivatetta meinasin minäki lakata käyttämästä, ja kokeilla seuraavalla hyytydyskerralla agar-agaria, joka on sille vege-korvike. Täytynee kuitenkin harjoitella jollain helpommalla reseptillä.

    VastaaPoista
  11. Herkullista ruokaa.
    Aivan ihanan runsas suklaakakku. Työläs on , mutta lopputulos palkitsee.

    VastaaPoista
  12. Voi hyvä tavaton mikä kokki olet! Tuo on todella juuri sitä äiti-hyvää, jota me äidit voimme aikuisillekin lapsille tarjota silloin tällöin. Superherkullisen näköistä ja varmasti myös herkullisen makuista kaikki. Otan näistä vinkeistä vaarin, koska harrastan hieman samanlaista puuhastelua. Mutta en taida yltää lähellekään täydellisyyttäsi!

    VastaaPoista
  13. Eipä joka äiti edes osaakaan noin hemmotella poikiaan! Ei mikään ihme että kaveritkin teillä viihtyvät.

    Onnittelut kummipojalle!
    Meri

    VastaaPoista
  14. Jenni, tuli siis valittua oikeanlaisia keksejä. Agar-agarista mulla ei ole mitään kokemusta, vaikka vanha keksintö sekin jo on.

    Arleena, juuri leivonnassa työläys ei haittaa minua ollenkaan, se on vaan hauskaa. Sen sijaan omien liemien keittämiseen minusta ei ole.

    Päivi, äiti-hyvää on kiva ilmaus, juuri sitä haluaa antaa ja onneksi se on mahdollista aikuisillekin lapsille:)

    Meri, muistatko, miten meidän opiskeluaikaan itsetehty patonki ja valkosipulilevite viinin kanssa kynttilänvalossa oli gourmetin huippu!

    VastaaPoista
  15. Ihanan onnistuneet juhlat ja tarjoilut! Kaikenlainen vaivannäkö ja on vastaavasti myös antoisaa ja palkitsevaa.

    VastaaPoista
  16. Rita, ruokapuoli meni ihan nappiin. Parhaiten upposivat silti chilillä maustetut ja pekoniin käärityt halloumipalat, jotka oli paistettu nopeasti uunissa. Niitä aion tehdä vastakin pikkupaloiksi alkuun.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...