Puuhaperjantai

Tämän ruokakunnan rouva ja herra ovat touhunneet kaikenlaista pientä kunnossapitoa ja kodinlaittoa syysloman lopuksi. Mies on siivonnut ja sahannut ja naputellut eteiseen loputkin lattialistat paikoilleen. Minä olen kuluttanut hirveästi aikaa taulujen ja kuvien sekä yleisen järjestelyn parissa. Hankin Clas Ohlsonilta muutamia mustia pikkukehyksiä lisää ja niihin sopivia paspiksia. Tarvitsin eteiseen lisää mustaa yhden tumman taulun ympärille, ja kaikki kehykset siellä muutenkin ovat mustia. 

Kaivelin lipastonlaatikosta vanhoja valokuvia ja totesin, että irtokuvia on aika vähän, kun kuuteen vuoteen ei ole tullut teetettyä yhtään. Kaikki mustavalkoiset olivat aataminaikuisia eikä tähän hätään ehtinyt teettää uusiakaan. (Muistin samalla muutakin aataminaikuista: kansakoulussa opeteltiin kirjoittamaan kynällä, joka oli vain kukonaskeleen verran edistyneempi versio sulkakynästä. Kärkeä kastettiin mustepulloon...)

Mallasin ees ja taas kuvia ennen kuin sain ne mieleiseeni järjestykseen. Naputtelin sitten naulat kaikille, ja sain eteisen valmiiksi. Sama jatkui vielä makuuhuoneessa, jossa olen tähän asti nauttinut uudesta tummanharmaasta seinästä sellaisenaan. Se näyttää jopa niin hyvältä, että olen ajatellut maalata toisenkin seinän samanväriseksi. Jotenkin tummuus puhuttelee nyt enemmän kuin vaaleus -vai johtuuko se vain vuodenajasta?

Ensin kuvat järjestykseen sängyn päällä ja siitä yksi kerrallaan naula seinään ja kuva paikoilleen. Iso ryhmä perhekuvia puunvärisissä kehyksissään pääsi takaisin seinälle. Intouduin vielä järjestelemään miehen työhuonetta ja heittämään turhaa tavaraa pois sieltäkin. Hän ei nimittäin hevillä tee sitä itse. Kirpputorille ja roskikseen on jo rahdattu kaikenlaista.

Huomenna kutsuvat ensin pakolliset pihatyöt, mutta sen jälkeen täällä alkaa vimmattu kokkaus. Juniori tulee viettämään synttäreitään tutuksi tulleeseen tapaan. Porukka menee ensin iltapäivällä kylpylään ja tulee sieltä meille skumpalle ja syömään. Mamma kokkaa, pappa betalar ja kaikilla on hauskaa! Eikun ihan oikeasti, on kivaa, että tulevat. On suuri ilo tavata näitä ihania nuoria aikuisia.

Ruokalista on suunniteltu helpoksi ja yksinkertaiseksi. Pikkusuolaisten lisäksi teen alkupalaksi rapean parmankinkkusalaatin. Pääruokana on sankarin toivomuksesta iki-ihana pollo limonello.

Tarkoituksena oli värkätä vielä tämän illan aikana tällainen Sara la Fontainen kolmikerroksinen suklaa-juustokakku. Näyttää huikean hyvältä ja vähän työläältäkin, mutta pitää kokeilla, kun on useampi syöjä tulossa. En nyt kaikelta touhultani ehtinyt kuitenkaan paneutua siihen illalla muuten kuin syömällä yhden rivin maitosuklaalevystä (HYI!). Teen kakun siis heti aamulla hyytymään jääkaappiin, first thing. Ja sen on parasta mennä sitten kokonaan, kakunloppuja EN nimittäin aio syödä huomenna itse. En, en ja en, sanon hyvin vakuuttavasti itselleni.

Alussa olevat kuvat olen ottanut Amsterdamissa tai Milanossa jossakin museossa.