Sitruunainen ja mehevä jälkiruokakakku

Otetaanpa välillä taas kakkuohje. Tämän sitruunakakun olen leiponut jo pariin kertaan ja kummallakin kerralla tykännyt sen yllättävästä kosteudesta ja reippaan sitruunaisesta puraisusta. Ulkonäkö on vaatimaton, ja sitä voisikin seuraavalla kerralla parantaa kenties sokerivesikuorrutuksella tai tomusokerilla. Mutta mehevä ja kostea maku on parasta!

Salaisuutena on sitruunalikööri, kahden sitruunan kuoriraaste ja yhden mehu, joka tomusokerin kanssa imeytetään valmiiseen kakkuun. Ohje on peräisin uusimmasta Glorian ruoka ja viinistä 5/2015. 

Tässä tulee ohje:

ATELJÉ FINNEN SITRUUNAKAKKU

50 g voita sulatettuna

2 sitruunaa

3 kananmunaa

1 1/2 dl sokeria

3/4 dl kermaa

1/2 dl Limoncello-sitruunalikööriä (voi korvata sokeroidulla sitruunamehulla)

1 3/4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

Makuliemi:

1 sitruunan mehu

1 1/4 dl tomusokeria

Lämmitä uuni 200 asteeseen.  Vuoraa vuoka leivinpaperilla. Pitkulainen leipävuoka käy hyvin, pyöreä 20-senttinen myös.

Pese sitruunat ja raasta kuoriosa. 

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää voi, kuoriraaste, kerma ja limoncello ja sekoita.

Lisää vehnäjauhoihin sekoitettu leivinjauhe taikinaan. Sekoita jauhot tasaiseksi, mutta ei liikaa.

Taikinan kuuluu olla löysää. Kaada se vuokaan ja paista uunissa noin 20-25 minuuttia. Kokeile kypsyyttä hammastikulla.

Anna kakun jäähtyä vuoassa. ettei se lässähdä. Tee sillä aikaa makuliemi sekoittamalla tomusokeri sitruunasta puristettuun mehuun. 

Kaada liemi hitaasti vuokaan kakun päälle ja anna se imeytyä ainakin  puoli tuntia. 

Tarjoa kakku viipaleina. Itse pidän siitä eniten jääkaappikylmänä, jolloin sitruunan maku voimistuu. Kermavaahto hiukan maustettuna sopii hyvin kumppaniksi, miksei jäätelökin, joten tämä käy hyvin jälkiruoasta.

Tämäntyyppinen Lemon Drizzle Cake on klassikko, jonka ohjeita on netti pullollaan. Törmäsin siihen itse alunperin täällä. Englantilaisversiossa sokerikuorrutus jää kivasti näkyviin, mutta rasvaa kakussa on moninkertaisesti tähän verrattuna.

Ateljé Finnen kakussa on sekin hyvä puoli, ettei sitä jää liikaa houkuttelemaan jääkaapilla kävijöitä:)