Kun on kotoisin Suomesta, jossa hyvin vanhaa rakennuskantaa on säilynyt kovin vähän, on hurja tunne matkustaa jonnekin, jossa sitä tulee vastaan joka kadunkulmasta. Niinkuin nyt tämä Pantheon ja Agrippan temppeli/kylpylä Roomassa. Tupsahti vastaan noin vaan vastaan yhdellä torilla.
Teksti tuolla ylhäällä tarkoittaa Wikin mukaan: Marcus Agrippa, Luciuksen poika, konsulina kolmatta kertaa, rakensi tämän.
Virpi, Roomassa eka kertaa, tuijottaa lumoutuneena. Kaksituhatta vuotta.
Sitten niitä raunioita tuli vastaan lisää, historiallisen Rooman alueella kun oltiin.
Vanhan päälle vaan uutta!
Teatro di Marcello, Marcelluksen teatteri. Oppaasta luin, että sen on rakennuttanut Caesar vuonna 17 eKr. Amfiteatteri on puolikuun muotoinen ja se on vetänyt 15 000 katsojaa. Augustus on myöhemmin omistanut teatterin nuorena kuolleelle veljenpojalleen Marcellolle. Myöhemmin 1500-luvulla päälle on rakennettu Orsini-suvun palatsi.
Ja tietenkin tämä on toiminut esikuvana Colosseumille.
Kerroksia, vuosisatoja päällekkäin, vuosituhansia.
Palazzo Doria Pamphilj, johon törmäsimme sattumalta: täällä olisi ollut näytteillä taidetta, jota ei helposti pääse näkemään. Raffaello, Tiziani, Tintoretto ja kaverit. En muista syytä, miksi emme menneet; oliko lipunhinta hurja vai pitikö ne hankkia etukäteen. Joka tapauksessa tyydyimme nauttimaan sisäpihan tunnelmasta.
Tämä suuri palatsi on rakennettu 1400-1600 -luvuilla. Ainakin tiedän, mihin haluaisin, jos vielä joskus pääsen Roomaan uudestaan.
Tämä suuri palatsi on rakennettu 1400-1600 -luvuilla. Ainakin tiedän, mihin haluaisin, jos vielä joskus pääsen Roomaan uudestaan.
Ensimmäisen maailmansodan aikainen ambulanssi.
Pieni lepohetki puiston laidalla.
Tunteeko kukaan muu puistatuksia katsoessaan nykyajan tunkeutumista tajuntaan? Vittorio Emmanuele II oli yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas ja ja valkoinen marmoripalatsi on hänen muistomerkkinsä.
Sitä katsellessa tulin ajatelleeksi, että kaikki ihailemani Forum Romanumin rakennukset ovat olleet aikanaan juuri yhtä mahtipontisia. Oma mielikuvani niistä on romantisoiva. Mullistava ajatus.
Joka tapauksessa, katsokaa tätä kauneutta!
No on kyllä upeaa. Itsellä menisi varmaan päivä kilometrin matkalla, kun joka kohtaa pitäisi pysähtyä ihmettelemään ja ihastelemaan. :)
VastaaPoistaHidasta se matkanteko juuri tuosta syystä onkin. Miehelle on kuitenkin aina selvää, mihin ollaan menossa ja siksi moni mielenkiintoinen paikka jää käymättä. Niin kaupat kuin museotkin. Luulen, että sama pätee moneen muuhunkin pariskuntaan:)
PoistaMuistan ainoalta Rooman matkaltani saman ällistyksen kun keskellä nykyaikaisen suurkaupungin arkivilinää törmäsi yhtäkkiä parin tuhannen vuoden ikäisiin raunioihin tai rakennuksiin jotka olivat siinä muina miehenä ilman aitoja, pääsymaksuja tai huutomerkkejä.
VastaaPoistaNiin juuri! Kun kotikaupungista on vaikea löytää edes satavuotiasta taloa.
Poista