.jpg)
Tervehdys ystävät! Pieniä timantteja tai Pikkutimantteja, kuten viilasin vasta nimeä, täyttää kahdeksan vuotta. Yritin jo viime vuonna väittää samaa, mutta nyt olen helmitaululla ja kahden käden sormilla laskenut moneen kertaan, että kahdeksan vuotta on.
Omenapuun alla aloitin helmikuussa 2007 ja 2008 siirryin tänne bloggeriin. Osoiterivillä lukee siksi edelleenkin alkuperäinen omenapuunkatriina, en ole halunnut vaihtaa sitä, vaikka otinkin etunimeni käyttöön. Silloin ennen oli jotenkin niin tärkeää pysyä tuntemattomana.
.jpg)
Ja täällä vaan roikun edelleen, vaikka suuri osa sen aikaisista tutuista on jo lopettanut. Samalla on blogien määrä muuten kasvanut räjähdysmäisesti. Silloin ei esimerkiksi mäyräkoirista kirjoittanut vielä paljon kukaan, nyt löytyy kaikkia mahdollisia alalajeja ja erikoisblogeja. Onkohan tulppaaniblogia?
Oma innostus vaihtelee. Luen paljon muitten kirjoituksia, mutta omia ajatuksia jaan täällä entistä harvemmin. Ehkä niitä ajatuksia ei ole enää. (Olen aina naureskellut, että ehdin sanoa kaiken sanottavani ensimmäisen blogivuoden aikana;) Talvella ei ole ollut vähäisen valon takia kovin paljon intoa valokuvaukseen. Oikeastaan olen tänä talvena ollut myös tavallista enemmän töissä ja tavannut tavallista enemmän ystäviäni, jopa käynyt harrastamassa liikuntaa enemmän kuin ennen, joten kai sekin on vaikuttanut. On ollut paljon vähemmän luppopäiviä, joita kuitenkin kipeästi tarvitsen.
.jpg)
Minä luultavasti kuivun tänne kukkieni kanssa ja muu väki on siinä vaiheessa jo suunnannut jonnekin ihan muualle. Ehkä jopa some-elämästä ihan oikeaan elämään. Maailma muuttuu.
Tänä iltana on näköjään jotenkin kyyninen vaihe päällä.
Onnea 8-vuotiaalle - se on kyllä kunnioitettava ikä täällä!
VastaaPoistaJa noita hiljaisia, kuivia kausia tulee kaikille bloggaajille aina välillä - niin minullekin, vaikka olenkin blogia kirjoitellut vasta vähän yli kaksi vuotta;)
Älä vaan kokonaan lopeta - siellä tulppaanien takana kun on minun makuuni aikuinen nainen - sinua jäätäisiin kaipaamaan kovin<3
Kiitos Lady! Ihan oikeasti ihmettelen, miten tätä harrastusta voi kokonaan edes lopettaa. Ajoittaisen innostuksen puutteen jälkeen tulee kuitenkin aina tarve ja halu tuottaa ilmoille jotakin ja saada siihen vielä vastakaikua joltakin:D
PoistaHyvää blogisynttäriä!
VastaaPoistaTäällä sitä edellee hengaillaan ja odotetaan valoa saapuvaksi. Saman suuntaisilla fiiliksillä mennään ja todellakin kameran käteen ottaminen on ollut hidasta tänä talvena. Postauksista puhumattakaan. Kesä tulee ja piristys!
Kiitos Lepis! Valoa, sitä olen kaivannut ja siitä olen iloinnut varsinkin aurinkoisina päivinä. Ehkä se inspiraatiokin kaivautuu kevään tullen valoon jostakin piilosta.
PoistaHurjan paljon onnea! En tiennytkään, että olet kirjoittenut jo noin kauan. Mahtava saavutus. Oikea elämä voittaa blogimaailman...aina :)
VastaaPoistaKiitos Ninni! Aloitin blogin yhdellä monista stressilomista korkeaa verenpainetta parannellessa. Sisko opetti kädestä pitäen, hän oli ollut silloin vielä pienessä blogimaailmassa jo vuosia. Onneksi taidot ovat pikkuhiljaa kasvaneet, lähinnä kuvauksen puolella:)
PoistaWAU, toi 8 vuotta on kyllä blogimaailmassa pitkä aika. Huikea suoritus, onnea! Musta niitä omia fiiliksiä kannattaa jakaa silloin, kun itsestä siltä tuntuu, postaukset pysyvät ihanan aitoina niin kuin sinulla on ollut! <3
VastaaPoistaKiitos Jonna! Tykkään tästä nykyisen blogimaailman avoimuudesta. Ihmiset uskaltavat paljastaa itsestään paljon enemmän kuin ennen. Aikuiset ihmiset kyllä tietävät, missä raja kulkee; turhat vauhkoilut ja hörhöilyt osaa jättää pois ja kertoa oleellisista asioista, toivottavasti. Niin ja ihanasta turhuudestakin!
PoistaOnnittelut kahdeksan vuoden johdosta! Eipä tuu mieleen muita näin pitkään kirjoitettuja blogeja, ainakaan lukemieni joukossa.
VastaaPoistaNetistä ei sisältö lopu kesken, joten rauhallinen tahti tai hiljaiset kaudet eivät mua haittaa lukijana. Ja kirjoittajana en suostu ottamaan suorituspaineita, niitä löytyy muutenkin. Mutta toivottavasti jaat vielä ajatuksiasi jatkossakin, kun siltä tuntuu.
Kiitos PS! Onneksi blogeja on luettavana joka lähtöön. Eipä olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että blogit voisivat ohittaa naistenlehdet viihdykkeenä. Näin on mulle jo melkein käynyt. Samalla tabletin käyttö on vähentänyt reippaasti kirjojen lukemista jopa meidän miehellä.
PoistaOnnea paljon 8- vuotiaalle ! todella pitkän ja upean matkan olet kulkenut :)
VastaaPoistaKiitos Tuulanneli! Olen huomannut, että pitkään täällä viihtyneet ovat niitä, jotka viihtyvät hyvin myös tietokoneitten äärellä. Muuten ei jaksaisi jatkaa. Kamerat ja kuvaaminen johtavat myös samalle sylttytehtaalle;)
PoistaOnnea ja pitkää ikää. Lasken nopeasti, että helmikuusta heinäkuuhun, ja blogini täyttää 8-vuotta. Näin se aika menee ja bloggaajat vanhenevat.
VastaaPoistaTosin en laske enää vuosia, olen jämähtänyt enkä kai ymmärrä, että voin vanheta.
Minä olen laiskistunut bloggaamiseen ja pientä laiminlyöntia on havaittavissa. Olen myös kuvien suhteen yhä enemmän penkonut vanhoja arkostojani.Instagram tuntuu nyt olevan minulle sopivan nopea, ainakin lukemista on vähän enemmän katseltavaa ja hästäkkien tökkimistä.
Tulipa tästä pitkä sepustus.
Kiitos Arleena! Samoihin aikoihin aloitettiin. Kuva-arkistoa on ehtinyt kertyä niin paljon, että omasta kaivelemallakin saa ihan uusia kuvia näytille. Tai ainakaan katsojat eivät muista nähneensä niitä ennen;) Sinä olet kyllä ahkerimpia tietämistäni postaamaan! Ruokaohjeita tulee lähes joka päivä ja muitakin kirjoituksia, minun tahtini kun on jäänyt lähes kertaan viikossa.
PoistaInstagramissa on ihania kuvia katsottavissa monta kertaa päivässä, siitä minäkin olen erityisen iloinen. Sukulaisiin pidän yhteyttä enimmäkseen Facebookissa.
Sydämelliset onnittelut, Virpi! <3
VastaaPoistaKaunista, selkeää blogiasi on ilo seurata! :)
Kiitos Kaisa Reetta! Etsin selkeyttä ja yksinkertaisuutta vähän kaikesta:)
PoistaKiitos Maaretta! Sinun kirjoituksiasi olen kaipaillut aika paljon, mutta elämässä on joskus muutakin tekemistä kuin istua tietokoneella. Aktiivinen blogielämä sopii hyvin sellaiselle, jolla on paljon omaa aikaa ja ystävät matkan päässä. Lapsenlapset ja omat vanhemmat tulevat minullekin luultavasti eteen, ja huomaan muutenkin panostavani enemmän nyt muuhun.
VastaaPoistaMutta nyt kun uskallan kirjoittaa kosmetiikastakin, eivät aiheet tule ihan heti loppumaan!
Onnea Virpi Katriina pitkästä bloggaajan taipaleesta. Olet aika sinnikkään tasaisesti ja laadukkaasti kirjoittanut, havannoinut ja kuvannut. Tämä on sellaista aaltoliikettä tämä bloggaamisen innostus. Minulla on ollut laslusuuntaa viime aikoina, kun en ole jaksanut iltaisin edes avata tietokonetta (nytkin pidän töissä hetken ajatsutaukoa). Joskus sitten varmaan taas alkaa enemmän innostaa? Ei siis luovuteta, eihän.
VastaaPoistaKiitos Päivi! Taival on ollut pitkä ja kiva, ja siitä olisi kyllä vaikea luopua:)
PoistaLyhyenkin postauksen tekemiseen menee paljon aikaa, kädenkäänteessä ei saa aikaiseksi mitään. Minulta ei ainakaan synny puhetta eikä kirjoitusta tuosta vaan. Varsinkaan puheenpitäjä en ole ollenkaan, se olisi lyhyestä virsi kaunis -mallia;) Työpäivän jälkeen ei tulisi mieleenkään istua tietokoneella enää illalla, vaikka sohvalla voi hyvin maata tabletin kanssa.
Lämpimät onnittelut myös täältä! Blogisi on ilo <3 <3<3
VastaaPoistaKiitos Funky and Fifty! Kommenttisi saa suun messingille:D
PoistaOhoh, 8 vuotta on blogimaailmassa kunnioitettava ikä!
VastaaPoistaItse aloitin reilut viisi vuotta sitten, silloin ei omaa naamaa blogissa näytetty, blogeja oli todella paljon vähemmän ja systeemit olivat muutenkin vielä enemmän lapsenkengissään.
Eiköhän se tulppaaniblogikin löydy, jos ahkerasti googlaa!
Minusta tämä uusi ja avoimempi systeemi on niin paljon parempi kuin se entinen varovaisen salaileva. Eihän tänne mitään vaarallista paljastella ja sitä paitsi huomaa äkkiä, miten ihan tavallinen elämä kiinnostaa muitakin.
PoistaTämä on kiva harrastus, mutta vaatii aikaa ja paneutumista. Kuten sulla upeat ruoat ja kuvat!