Carvenin kevyttä eleganssia

Uusin hajuvesi-ihastukseni on Carvenin L'Eau de Toilette. Sain siitä esimakua jo alkukesästä Lontoossa, kun sitä suihkuteltiin tavaratalon kosmetiikkaosastolla halukkaille ohikulkijoille. Sain mukaani minipullon, jota olen pitkin kesää suihkutellut. Mietin jo tuoksun tilaamista jostakin itselleni, kun huomasin ilokseni Kick'sin syksyn esitteestä, että merkki on tullut heille myyntiin.

Kaksi varomatonta hajuvesiostosta tälle vuodelle ovat on opettanut varovaiseksi, joten kävin parikin kertaa hakemassa vielä näytteet kädelle ennen ostopäätöstä. Myyntiin tuli tämä raikas Eau de Toilette ja toinen ihan erilainen Le Parfum. Jälkimmäisessä on pääosassa valmistajan mukaan hyasintti, tuoksuherne ja jasmiini. Le Parfum tuoksui hiukan liian pehmeältä makuuni ja häipyi kädeltä yllättävän nopeasti kokonaan. Tämä vihreä tuoksui tunnistettavasti takinhihassani vielä seuraavanakin päivänä. Jos en ihan omiani puhu, niin luulen nähneeni hyllyssä kolmannenkin pullon eli vanhan Ma Griffen. Sitä oli myynnissä jo muinaisina aikoina meikäläisen nuoruudessa, joskaan en muista käyttäneeni sitä. Olisikohan jollakin kaverilla ollut.

Vaikka olen käyttänyt hajuvesiä päivittäin lukioikäisestä asti ja pitänyt aina useamman pullon kokoelmaa, en osaa erottaa eri tuoksunuotteja mitenkään erityisen hyvin. Esimerkiksi tästä tuoksusta en osaa itse nimetä yhtä ainoaa osasta. Tiedän sen sydäntuoksun eli miltä se enimmäkseen tuoksuu, mutta en tiedä, mikä se on. Tähänkin asti pääseminen kestää minulla aina melko kauan. Aluksi tiedän vain sen, tykkäänkö vai en ja varsinkin inhokit erotan nopeasti.

Pullo on kaunis ja klassinen. Sisältö on ihanan keväisen vihreää ja ulkonäkö lupaa kukkaisen raikasta ja kevyttä tuoksua ja juuri sitä se onkin. Se on myös sitä, mitä minä kaipaan hyvältä työtuoksulta. Aistin aika paljon laventelia, vaikka sitä siinä ei todistettavasti ole yhtään. Se tuoksuu siis puhtaalta ja raikkaan kukkaiselta, ei makealta. Löysin jostakin luettelon aineksista, joista tämä on koottu:

Alkutuoksu: Italian sitruuna, tuoksuherne, pioni

Sydäntuoksu: freesia, valkoinen hyasintti, visteria eli sinisade (!)

Pohjatuoksu: santelipuu, valkoinen myski, ambra

Sanoisin että tämä on raikas ja tyylikäs tuoksu, joka sopii kyllä päivään varttuneemmallekin leidille.  Yhtään ei haittaa, vaikka tuoksua markkinoitiin keväisenä. Se ei ole niin selvästi kesään kuuluva kuin vaikka Armanin Acqua di Gioia tai Hermésin Un Jardin sur le Nil, jotka saa siirtää talveksi kaappiin parempia aikoja odottamaan.

Tällä mennään töihin tänä syksynä. Ainakin silloin, kun ei mennä jollakin muulla. Ja ensi viikolla ei mennä muutenkaan, kun on pitkästä aikaa vapaa viikko. -Laskin muuten, että viimeisten yhdeksän viikon aikana eli elo-syyskuussa olen ollut vain kaksi kokonaista viikkoa vapaalla. Ja se tuntuu. Ehkä siksikin kaipaan kevyitä tuoksuja: tuomaan elämään keveyttä!