Kun olin lapsi, tuntui että kesällä piti päästä aina uimarannalle. Mökilläkin uiminen ja rantaelämä oli ihan parasta. Oulussa Tuiran uimarannalla näin usein myös tätini miehen, joka vuorotyönsä takia pääsi sinne päiväsaikaan. Hänellä oli tapana tepastella rannalla ympäriinsä ja esitellä hyvin ruskettunutta ja treenattua vartaloaan.
(Tuskin olisin itse tätä lapsena keksinyt, mutta äiti huomautti kitkerästi näin;)
Nyt Tuomiojärven rannalla oli myös tepastelijoita,
ruskeita ja hyvinhoidettuja ja varsin viehättäviä vielä.
Eivät pelänneet ihmisiä, vaan tulivat ihan likelle.
ruskeita ja hyvinhoidettuja ja varsin viehättäviä vielä.
Eivät pelänneet ihmisiä, vaan tulivat ihan likelle.
Uimaan lähtiessä kaverit tulivat paikalle.
Olivat varmaan samasta poikueesta.
Autio hiekkaranta. Surullinen näky.
Mutta ei näin viileällä ja navakalla pohjoistuulella ole edes heinäkuisena sunnuntaina ketään uimassa,
ei edes lapsia.
Kahvio oli ihmeeksemme auki ja siellä nautimme kahvit ja jäätelöt. Tuuli nakkasi kuppini kumoon kertaalleen, mutta sain samaan hintaan toisen kahvin. Ei kuulemma ollut juuri asiakkaita käynyt.
Minäkin kävin rantsussa eilen. Meillä ei oo tosin mitään kahviota siellä. Kesyjä ovat teillä sorsat. Meidän pinkoivat pakoon, eikä ihme jos käyt lukemassa seuraavan postaukseni!
VastaaPoistaTeillä oli siellä kanadanhanhia. Niitä ei täällä ole ainakaan kaupungin järvillä näkynyt, tai siis minä en tiedä olevan, vaikka Oulussakin on. Komeasta näöstä huolimatta eivät tunnu kaikkialla olevan yhtä suosittuja. Kuvasi ovat silti hienoja!
PoistaHyvä juoni tekstistä kuviin. Oikein kesäinen postaus!
VastaaPoistaKovin kesäinen lämpötila ei ollut, mutta viis siitä, kun tuuli ihanasti!
PoistaNiin on kesää...
VastaaPoistamutta ei käy sydämen päälle liika kuumuus.
Tuuli vie ajatukset omille kierroksilleen.
Ihanat sorsakuvat.
Makasitko maassa kun kuvasit?
En maannut maassa, kun en polveni kanssa juuri nyt pääse. Siksi uusi pokkarini oli nyt tarpeen: sain käännettyä näytön ylöspäin ja kuvasin kaksinkerroin. Olen käyttänyt sitä enemmänkin, mutta hätäisenä en malta keskittyä ja tarkentaa kunnolla.
PoistaMikä siinä olikin, että säällä kuin säällä oli päästävä uimaan. Nyt mittaa varpaallaan, onko vesi alle 27 asteista, eli jäistä, jolloin täytyy tyytyä tepasteluun...
VastaaPoista(Hei.. onko Isäntä koko komeudessaan viimeisessä kuvassa!) ;)
Susanna :)
Isäntähän siinä istuu, ja tepastelee edellisen postauksen lopussa;)
PoistaHienoja vesikuvia, kuuluu ihan laineiden liplatus korvissa...
VastaaPoistaMuistan lapsuuden ja nuoruuden Yyterin hiekkarannalta nuo rannalla patsastelijat, ruskettuneet itsevarmat miehet ja solakat bikinimimmit. En lukeutunut viimeksi mainittuihin.
Niitä patsastelijoita ja bikinikaunottaria vain ihmetteli kateellisena silloin lapsena ja nuorena. Oma itsevarmuus ei riittänyt moiseen, eikä ainakaan rusketus. Ensimmäinen ihon palaminen oli varmin kesän merkki, ei silloin aurinkosuojaa käytetty.
Poista