Joulun juhlintaa

Tämän joulun vieton aloitimme jo tutuksi tulleeseen tapaan lähtemällä aattona heti viimeisenkin herättyä läheiseen kylpylään. Yhdentoista jälkeen olimme jo kaikki viisi 30-asteisessa altaassa polskimassa ja kuuntelemassa veden solinaa. Aikaisempina vuosina on siihen aikaan ollut paikalla vain muutama muu ihminen, venäläisiä turistejä enimmäkseen, mutta nyt oli parisenkymmentä ihmistä. Eihän se oikeasti paljon ole, mutta kun on tottunut olemaan melkein omalla porukalla... Joka tapauksessa nautin siitä kuin lapsi. Kuten muistatte, en viitsi saunoa urtikarian takia. Antihistamiinista huolimatta saan aina vähintäänkin kutinaa, joten kylpylä korvaa entisen joulusaunan kotona.

Siinä lähti kaikki joulustressi ja saatoimme aloittaa kotona joulunvieton rennosti. Aluksi keitettiin riisipuuro, jouluherkku jokaisen mieleen.

Vasta illan lähestyessä aloin valmistella hissukseen kattausta ja ruokia pöytään vietäväksi. Aikaisempina jouluina olen kattanut buffettipöydän keittiöön, mutta nyt kannoimme ensin kylmät kalat ja muut alkupalat pöytään ja myöhemmin vaihdoimme ne lämpimiin laatikoihin, kinkkuun ja kalkkunaan.

Jos minä saisin päättää yksin, valmistaisin eri päiville jouluna eri ruokia. Varsinkin laatikoita vaihtelisin ja tarjoaisin vain yhtä laatikkoa yhtenä päivänä. Nyt tein punajuurilaatikon jo lauantaina ja jätin perunalaatikon kokonaan pois. Eniten pitäisin paahdetuista uunijuureksista, mutta sitä taas tulee tehtyä pitkin talvea muutenkin. Jos nuoriso saisi päättää, syötäisiin vain kylmiä alkupaloja ja kinkkua. 

Lahjojen jaon jälkeen kaksi väsynyttä koiraa saattoi nukahtaa hetkeksi.

Jouluyö oli niin kaunis kuin vain olla voi. Koko aaton satoi hiljakseen kevyttä lunta. Valot paloivat. Aivan viimeisenä katsoimme vielä miehen kanssa Adelen konserttiuusinnasta sykähdyttävimmät laulut lopusta.