Vietän viimeistä kesälomaviikkoani kotona. Yksinolo ja hiljaisuus on kivaa, kun se on vapaaehtoista ja sitä tulee näin sopivasti annosteltuna. Viikonloppuisin on sitten taas ollut ihana tavata ihmisiä ja olla tekemässä yhdessä muitten kanssa jotakin.
Eilen olin iltapäivän yhdessä työkoulutuksessa, aikaa kun oli vaikea sovittaa muualle kuin lomalle. Ei haitannut yhtään. Illan istuin sitten valokuvakurssilla ja siellähän aika lensi kuin siivillä. Huomenna menen loman kunniaksi kasvohoitoon.
Näissä kuvissa en ole mukana tekemässä, vaan kuikkimassa kirkkopuiston laidalla, kun Valon kaupunki -tapahtumaa rakennetaan Kirkkopuistoon. Tämä tapahtui viime viikolla ja otin kuvat kaukaa.
Liekö tässä valojen suunnittelija, jota haastatellaan paikallistelevisioon?
Näin kaupungilla paljon värikkäästi pukeutuneita ihmisiä, mutta tämän yhden naisen ehdin tallentaa kamerallekin.
Pidän tästä kuvasta. Kumpikin on siinä lähdössä tahoilleen, mutta vielä on jotain sanottavaa.
Voi että, siellä taas tapahtuu. Milloinkahan joutaisin tuonne valon tapahtumaan oikein livesti. Pikakäynneillä siitä näkee vain rääppeitä. No, onneksi jättävät niin pitkiksi ajoiksi ne valot palamaan.
VastaaPoistaMinäkään en päässyt tänä vuonna katsomaan noita avajaisviikonlopun tapahtumia, kun oli vieraita. Mutta nyt pitäisi lähteä jonakin iltana katsomaan kaikkia valaistuja kohteita. Kauhean kivoja juttuja niistä on jäänyt pysyväksikin kaupunkiin ja nyt niitten ilo ja hyöty juuri näkyy, kun alkaa olla mustaa ja pimeää.
PoistaMunki lemppari kaikista kaupunkikuvistasi on tuo viimeinen!
VastaaPoistaSiinä pariskunta jutteli niin kiinteästi jollakin vieraalla kielellä, että eivät kiinnittäneet minuun mitään huomiota;)
PoistaOlet kuvannut reippaasti näkemääsi, eikä kukaan ilmeisesti käynyt kimppuusi tai ottanut nokkiinsa. Taidan uskaltaa seurata esimerkkiäsi.
VastaaPoistaEi ollut yhtään vaarallista, mutta jollekin kurssilaiselle ihmiset olivat tulleet kauppakeskuksessa kyselemään, mihin hän kuvaa. Ihan sovussa hänkin oli silti saanut kuvansa ottaa ja olipa joku pyytänyt lähettämään oman kuvansa sähköpostiinkin. Kokeilepa vaan!
PoistaVoi kun itsekin rohkenisi kuvaamaan juuri katunäkymiä..ja tahdon kyllä kanssa valokuvauskurssille.Jos voit, viitsitkö paljastaa missä sinä olet?
VastaaPoistaOlen kansalaisopistossa digikuvauksen jatkokurssilla syyskuusta huhtikuuhun. Viime vuonna kävin myös koko talven kestävän alkeiskurssin (kaikilla sielläkin oli järkkärit), sitä ennen luontokuvauskurssin, valaisukurssin ja valaisun jatkokurssin. Näillä kursseilla on älyttömän hauskaa ja niillä oppii koko ajan jotain uutta. Joukossa on kaikentasoisia ja kaikenikäisiä kuvaajia. Vasta nyt alkaa tuntua, etten enää ole ihan aloittelija, jos nyt en kauheasti osaakaan.
PoistaIhmisiä on tullut kaupunkikuviisi! Voin kuvitella että on kynnystä kuvata vieraita ihmisiä, koko ajan selitys kielen päällä valmiina. Edellisen postauksen mummot ja papat oli parhaat!
VastaaPoistaMeri
Niistä vanhoista ihmisistä minäkin tykkäsin, varsinkin siitä yhdestä mummelista pullatiskillä.
PoistaKivoja tällaiset toiminnalliset otokset. Voi tulla tuollaisia onnellisia sattumia kuin tuossa viimeisessä otoksessa. Mutta mua kyllä harmittaisi, jos huomaisin itseni jonkun blogissa kuvattuna.... Toivottavasti ei osuta Raitapaita-Pirkon kanssa samoihin maisemiin ;-)
VastaaPoistaEihän kukaan sinua tuntisi sieltä, aika harva oma tuttukaan näkisi ja itse vielä vähemmän, luulen. Näistä tulee aikanaan itselle hyvää ajankuvaa, jos säilyvät.
PoistaKaupungin elämää hyvin kuvattuna on mukava katsella.
VastaaPoistaValokuva on siitä kiva, että siinä näkyy vain pieni palanen, ja silloin näkee paljon enemmän yhdestä yksityiskohdasta.
Poista