Tuulahdus syksyä

Viime syksynä istuttamani jaloangervot kukkivat ensimmäistä kertaa

On paljon energisempi olo, kun ei tarvitse aamulla miettiä, mitenkähän tästäkin harvinaisesta kesäloma-hellepäivästä ottaisi kaiken irti. Siis ei mitenkään, jos minusta on kyse. Nytkin on vain juuri ja juuri lämmintä, mutta syksyiseen tapaan ja pilvistä.

Voi siis kulkea mattokaupoissa ja kuljettaa erilaisia värejä sovitettavaksi. Lopulta löytyy juuri oikea väri olohuoneeseen, mutta matto on  jotenkin pienen näköinen isohkoon tilaan. Onneksi kauppias soittaa jo parin tunnin päästä löytäneensä oikean koon varastosta. Saamme siis sopivan hyvin vaalean karvalankamaton ja olemme tyytyväisiä.

Heti kun elämässä tapahtuu ylipäätään jotakin, alkaa aamuöinen heräily. Tapahtumiseksi riittää tämä pienimuotoinen  remontti, jota on jatkunut pian parisen viikkoa. Suunnitelmia pyörii mielessä ja punnitsen erilaisia vaihtoehtoja. Miehestä ei ole siihen avuksi eikä oikein kuuntelijaksikaan. Siksi kävin tänään juttelemassa K-raudan ilmaisen sisustussuunnittelijan kanssa. Sain peruutusajan, vaikka vasta eilen kävin kyselemässä asiasta huomattuani kassalla esitteen.

Sain ehkä lähinnä vahvistusta omille ajatuksilleni, ja sitä kai olin hakemassakin. On niin vaikea päättää, mitä haluaa.  Kovin paljon ei vajaassa tunnissa ehdi, mutta yhden hyvän vinkin sain. Suunnittelija ehdotti, että teen värikkään pehmusteen eteisen vanhan penkin päälle enkä turhaan uusi sitä. Se onkin ehtaa kierrätyskamaa: mies pelasti sen työkaverinsa kaatopaikalle menevästä lastista vuosina, jolloin emme raskineet ostaa mitään uutta.

Jossakin välissä on sentään ehditty kävelyttämään koiria satamassa.