maanantai 26. heinäkuuta 2010

Vihreän varjoissa


Tällaisena aamuna, kun mies hoitelee koiran ulos seitsemän aikoihin, saa virkanainenkin nukkua lähes yhteentoista ensimmäistä kertaa noin kolmeenkymmeneen vuoteen! Näin voi nauttia vielä näistäkin vapaapäivistä. Olen kyllä nukkunut kymmeneen jokaisena vapaa- aamuna, mutta siinä välissä on pitänyt viedä kaksi koiraa ulos ja lukea itse lehti aamiaisen kera.


Tuuli tuo jostakin saunamaisen kosteaa ja tutun lämmintä ilmaa. Sisällä jo muutamia päiviä asunut miellyttävä viileys muuttuu nopeasti hiostavaksi. Tuuletin töihin taas. Kokonaisen kuukauden kestävä lähes kolmenkymmenen asteen helle on niin erikoinen kokemus, etten vastaavaa muista.


Tekee mieli vajota lähimetsän uumeniin. Siellä viihtyy koirakin hyvin.

5 kommenttia:

  1. Sullon ollut viime teksteissä upeita kuvia. ja tämä vehreys näissä on tosiaan sitä mitä nyt kaipais. Jo katselu viilentää. Mittari näyttää 35.

    eikka

    VastaaPoista
  2. Kiitos Eikka, munkin tekisi mieli sukeltaa tuonne saniaisiin, ainakin jos en pelkäisi ötököitä:) Ihan outo päivä on ollut, täällä ei ole paistanut edes aurinko, mutta on ollut jännittävän kosteankuuma henkäys jostakin Mustaltamereltä, eksoottista.

    VastaaPoista
  3. Voi jukra, miten ihania kuvia. Niihin ja metsän viieleisiin varjostoihinhan suorastaan sukeltaa. Saniaiset on vielä lemppareitani :)

    VastaaPoista
  4. Ihanissapa uumenissa olette koiriesi kanssa vilvoitelleet. Talonne viintä myi meillä ihan Prisman A. Joko löytyi?

    VastaaPoista
  5. Ruska, mehevät saniaispuskat viehättävät minualin, tahtoisin siirtää muutaman talon varjopuolelle kasvamaan.

    Rva Pioni, en vielä ole käynyt mäyräkoiraviinia katsomassa, mutta ehdottomasti täytyy:D

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...