Asiani eivät enää ole huonosti ollenkaan, päinvastoin: mies on kokenut ihmeparantumisen ja alkanut tänä aamuna puuhailla jo tavallisia puuhiaan. Blogiako lienee lukenut vai onko viikko vain tehnyt tehtävänsä ja haavakipu on todellakin pois. Nyt kuitenkin hän pystyy liikkumaan ihan toisella tavalla kuin tähän asti.
Sain herätä kahdeksalta kaikessa rauhassa. Koira oli käytetty ulkona, lehti haettu ja kahvit keitetty. Koska vettä tuli kuin aisaa, menimme kaikki vielä tunniksi uudestaan nukkumaan.
Ehkä tää tästä nyt normalisoituu, tää meidän tasainen elämämme. Se onkin välillä ollut niin tasaista, että jopa umpparileikkaus tuo siihen kaivattua väriä ja meininkiä.
Minä suostun myöntämään, että minulle on tehnyt hyvää tehdä vähän enemmän hommia -jos kauppakassien nostamista ja kantamista ei lasketa, siinä oli pullistua silmät päästä! Eikä lakanapinonkaan selvittely yksin onnistu. Imurointi oli loppujen lopuksi ihan ok uudella kevyellä imurilla, vaikka hiki virtasikin. Ymmärrän nyt, miksi vakituinen imuroija palkitsee itsensä aina oluella. Minä palkitsin jäätelöllä.
On alkanut tehdä taas mieli lukea kirjoja. Tämä entinen jokapäiväinen iloni ja intohimoni on ollut nukuksissa kohta pari vuotta, siitä lähtien kun jäin uupumuslomalle. Olen lukenut sen jälkeen korkeintaan yhden kirjan kuukaudessa.
Lähdenkin tänään kirjastoon.
Nämä tulppaanit kukkivat Viherlandiassa jokin aika sitten.
Kirjojen lukeminen onkin mahtavaa ajanvietettä.. nukkumisen lisäksi! Tulppaanit on tosi kauniita, oikein juhlavan värisiäkin.
VastaaPoistaHomerilla ainakin on asenne kohdallaan. Hienoa, että teillä paraneminen etenee hyvää vauhtia ja etenkin mahtavaa että jaksat taas kiinnostua vanhoista iloista!
VastaaPoistaHomer puhuu asiaa! Hyvä kuulla, että herra Omenapuu on toipunut. Tupasen isäntäkin on joutunut eri lailla hommiin, kun ei ole töissä.
VastaaPoistaTapaammeko juhannuksena?
eikka
Elisa, nuo tulpaanit olivat niin herkullisen terhakoita ja kauniita, että olisin voinut vaikka syödä ne!
VastaaPoistaMissy E, kaikkeen kyllästyy joskus, tässä tapauksessa oleiluun, ja nyt on taas aika hakea lisää rakennusainetta omaan päähän;)
Eikka, Mr on kohta ennallaan, ainakin tämän päivän esimerkin mukaan, joten tulemme kyllä mökille juhannukseksi, ehkä jo vähän ennenkin Ouluun.
Toivon, että enää huomenna ei tuulisi eikä sataisi ja olisi taas normaali kesä. Tosin tänään piti pikkumatkan jälkeen puuhailla sisällä etteipä tuo nyt haitannut.
VastaaPoistaArleena, totta, kesä tuntuu valuvan hukkaan näillä keleillä. Syreenit eivät edes tuoksu yhtään, sisällekään tuotuna!
VastaaPoistaKiva että teidän Homer on toipumassa. Ainakin tuollainen episodi saa taas arvostamaan entistä enemmän sitä puolison tekemää osuutta hommista.
VastaaPoistaJa kiva että kiinnostus alkaa palaamaan kirjoihinkin, ehkä sen tilalla on tässä välillä ollut jotain muuta. Aktiivinen kuvaaminen ainakin.
Hyviä uutisia kotirintamalta on mukava lukea. Onneksi vaivaisaika jäi arveltua lyhyemmäksi.
VastaaPoistaLukeminen minultakin katosi. Ei edes tuota yhtä kirjaa kuukaudessa. Talvella huoletti enempi kun kuvat katosivat. Pikkuhiljaa taitavat taas löytyä. Haparoiden.
Meri, Homer on jo lähes ennallaan, oltiin tänään jo kaupungillakin. Kauppakassit saan minä vielä kantaa autosta kotiin, muuten on ollut niin huomaavainen, että tiedän varmasti hänen lukeneen valitukseni;)
VastaaPoistaLepis, sinullekin toivoisin pitempää rentoutumislomaa, että pääsisit paranemaan kunnolla! Uskon yhä enemmän stressin olevan monien vaivojen takana (jos ei sitten sisäilma, kuten täälläpäin monessa paikassa).
Nyt on ainakin tullut upeita kuvia, onneksi. Leppoisia päiviä toivotan sulle!
Sateella nukkumaan vielä tunniksi, siinäpä ideaa, tai ainakin lekottelemaan, viikonlopuksi lupaavat sadetta.
VastaaPoistaJa tietysti pitää olla hyvö kirja!
Tuo lukeminen on muuten jännä juttu, (minullakin). Joskus sitä ei ikäänkuin jaksa keskittyä edes kirjaan, vaikka olisi aikaa.Ajottain taas suorastaan ahmin kirjallisuutta.
VastaaPoistaAnnapa sitten hyviä vinkkejä kesälukemiseksi meille muillekin.
Kaanon, joskus ennen saatoin kesällä lukea sadepäivinä kirjan päivässä, ja tarvittaessa vaikka jatkaa yönkin, jos kirja oli hyvä. Kirjasarjat olivat tähän parhaita:)
VastaaPoistaEi enää, silmätkin kuivuisivat liikaa.
Olivia, nyt luen Marjaneh Bakhtiarin Toista maata -kirjaa. Vanhaan blogiini olin kerännyt joitakin lempikirjojani: http://omenakori.vuodatus.net/page/kirjat_1