Kaikki keltaiset kukat kestivät hyvin pääsiäisen yli ja toivat iloa ja valoa kotiin. Tänään töihin mentyä ne alkoivat kuihtua ja joutavatkin kohta pois.
Hernekeitto ei ole mitään kovin mediaseksikästä ruokaa, mutta kuuluu sekin tähän aikaan vuodesta. Siispä eilen keitin ison kattilallisen porkkanalla, sipulilla ja basilikalla maustettua keittoa, johon lorautin vielä pyhiltä jääneen kuohukerman lopun.
Täällä on sitten aina ilo käydä. Kuvat hivelevät silmää, kieli korvaa (onneksi vain vertauskuvallisesti, rajansa sisarusrakkaudellakin!) ja reseptit saavat makuhermot väräjämään. Tuota sununtain sitruunamarenkitorttua on pakko tehdä lähipäivinä, ei auta mikään.
VastaaPoistaItselläni ei muita keltaisia kukkia tänä vuonna ollutkaan kuin narsisseja ja ne tosiaan tiesivät milloin pääsiäinen oli ohi - eilen sai laittaa pois ihan hyvällä omalla tunnolla. Mukavaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaMinun keltaiset narsissit kukkivat vielä viikkoja, toivottavasti.
VastaaPoistaLaitoin Tete-narsissit entiseen tapaan kahdelle ikkunalle ulos terassille. Ne kestävät myös kokemukseni mukaan jopa kymmenen asteen pakkasta, kuten luvataan. Joku aamu viime talvena postilaatikon kukka-asetelman narsissit ovat olleet ihan huurteessa, kohmeisina ja silti hengille vironneet.
Kannattaa kokeilla.
Narsissit kasvoivat vartta niin, että kaatuivat lopulta. Pikku aurinkoja nyt tarvittiinkin sateen keskelle.
VastaaPoistaHernekeitto olisikin hyvä kevennys tähän aikaan, paljon lihaa tullut syötyä. Lakkoaikeet kuulostaa välillä ihan hyvältä, ei tarttis koko ajan syyvä..
eikka
Tänään vielä kaupassa narsisseja katselin, mutta jätin sinne kuitenkin..
VastaaPoistaHernekeitto on hyvää, varsinkin valkosipulilla ;)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos Meri! Ensimmäinen ja ennen ainoa sitruunamarenkitorttuohjeeni oli peräisin Ulla-tädiltä vuodelta -70. Kannattaa silti kokeilla tätä Pirkkaa.
VastaaPoistaHeljä, ei joulukukkakaan oikein miltään näytä enää tammikuussa. Kai siinä on sama ilmiö.
Olivia, kylmässä kukat eivät varmaan kuihdukaan nopeasti samalla tavalla kuin sisällä lämpimässä.
Eikka, minusta paras hernekeitto valmistuu ilman lihaa, porkkanoilla ja sipuleilla höystettynä, ei sille mitään voi. Nuorimman pojan mielestä taas purkkihernekeitto lyö mamman keiton mennen tullen:p
Elisa, pari kynttä valkosipulia minäkin keittooni laitan. Ei se maistu, mutta maustaa. Samoin pidän basilikasta ja laakerinlehdestä, mutta en meiramista.
Rita, keltainen on tosiaan voimaväri. Harmi, kun en muuten pidä siitä. Se saa vaatteissa minut näyttäämään kuolonkalpealta, paisti jos on kylmää sitruunajäätelönkeltaista.