perjantai 5. helmikuuta 2010

Viikon keitto

 

Perjantai-ilta ja loma alkamassa. Ensimmäistä kertaa koko viikolla viitsin tehdä oikeaa ruokaa.  Leipovan lunnin blogista löysin kivan bataatti-kanakeiton. Vähensin bataatin ja nesteiden määrää puoleen, samoin juustokuminan. Sitruunaa taas laitoin enemmänkin ja maustoin vielä lisää kuivatulla korianterilla ja kaffirlimetillä.

Keitosta tuli paksua ja patamaista, makeaa ja ihanaa ruokaa. Kyllä se totta on, että hyvä ruoka. parempi mieli!

  

Kuvasin näitä violetteja kaunottaria sunnuntaina. Iltapäivän niukassa valossa ikkunalaudalla riitti juuri ja juuri valoa. Pientä kohinaa ja epätarkkuutta niissä on. Valoa tarvitaan siis lisää, vähän.

Salamakokeiluista kerron huomenna. Esimakua saa jo photoksista.



11 kommenttia:

  1. Kaunottaria täälläkin. Tuo soppa vaikuttaa varsin maukkaalta. Pitääpä kokeilla joskus.

    VastaaPoista
  2. Upeita filmailuja!
    Onneksi kaipaamamme valon määrä nyt vain ja ainoastaan lisääntyy koko ajan.
    Kävin katsomassa sen kuvasi linkistä ja WAU!

    VastaaPoista
  3. Makeen näköiset nämä kuvatutkielmat. Oikein kiehtovia kuvakulmia ja värejä.

    VastaaPoista
  4. Upeita kuvia! Mielettömiä värejä.

    VastaaPoista
  5. Mahtavat kuvat jälleen! Tuo keitto voisikin olla kiva ensi viikolla.
    Leppoisaa lomanalku lauantaita!

    VastaaPoista
  6. Kävin myös kurkkimassa tuon linkin.. wau mikä kuva! Innolla jään odottelemaan lisätietoa..

    VastaaPoista
  7. Heip!
    Aivan uskomattomia kuvia, itselleni tuli taas hinku aloittaa kuvaaminen. Entisessä elämässä harrastin mustavalkokuvausta, itse kehittäen enempi vähempi onnistuen. Mutta nyt on kaiken ajan vienyt käsityöt ja ainakin viisi työtä kesken ja joka ilta tulee uusia ideoita, netti pitäis kieltää minulta.

    Se peitto jonka virkkasit, niin miten paljon siulla meni lankaa ja miten yhdistit palat? Kuvistasi innostuneena aloin virkata mummolle polvien lämmityspeittoa, mutta pahaksi onneksi Puroa ei saa enään mikkelistä ainakaan, joten jouduin tyytymään tico ticoon jossa värit on kyllä kauniit mutta lanka huomattavasti karheampaa.
    Riitu on melkonen veijarisylikoira ja pikkasen painoa tullut lisää juoksujen jälkeen, eli nyt 8,5 kiloa. Riituhan oli sisarrussakista rääpälein joten jäi muutenkin pienemmäksi. Mutta täyttä iloa joka kilo! Kiitos sinne Porvooseen!

    VastaaPoista
  8. Kiitos innostavista sanoista jokaiselle! Minkälaista olisikaan yrittää saada kivoja kuvia, jos ei voisi näyttää niitä kenellekään. Meidän mies ei ainakaan jaksa loputtomia kukkakuviani katsella:)

    Porvoosta on tullut tosi iloisia ja mukavia mäyriäisiä! Me olemme päivittäin iloinneet siitä, kuinka kiva koira Vilma on. Siitä tuli heti perheenjäsen eikä mikään ole tuottanut vaikeuksia. Kokoeroa Riitulla ja Vilmalla kyllä on aika paljon! Tuo neiti painaa yli 11 kg, mutta on siis myös isokokoinen emänsä tapaan.

    VastaaPoista
  9. Ai niin Tuula, yhdistelin ne palat ompelemalla ihan neulalla ja villalangalla. Käytin Puroa, mutta nyt seuraavaan käytän ohuempaa sekoitelankaa. Reunukset virkkasin Purosta, jota harmikseni ei enää valmisteta. En voi ymmärtää! Huippusuosittua se ainakin on ollut. Nyt on tullut uutta Puron Batik-lankaa, mutta sehän on ihan erilaista ja eri tarkoitukseen. En vielä ole keksinyt, mihin.

    VastaaPoista
  10. Sä löysit kauniin kuvausaiheen... sopii harmaaseen. Kävin myös photoksissa, jäin sinne hukuksiin pitkäksi aikaa. Siellä oli Lunasta hieno profiilikuva, sen turkki ja piirteet näyttää kuvissa aina hienoilta. Minusta Vilmakin on valokuvauksellinen, senkin turkki kiiltelee ja pään muodot ja ilmeet näkyy hyvin. Onnilla kun on paksumpi karva niin se peittää yksityiskohtia eikä se ole niin ilmeikäs.

    Mun piti ihan tutkia että mitä on kaffirlimetti... lehtiä? Itse meen melkein transsiin kun pääsen kaupassa tutkimaan aasialaiset ja muunmaalaiset ruokalisukkeet, niitä on jo marketeissakin aika määrät. Sieltä löytyy kokeiltavaa loppuelämäksi...

    VastaaPoista
  11. Tuuluska, kiitos! Luna on minustakin kaunis, sillä on mäyräkoiraksi ihanan lyhyt kuono ja kauniinvärinen tummankirjava turkki. Se isä on musta.

    Kaffirlimetin keksin Rakkauden resepti -elokuvasta:) Sitä saa ostaa maustepussissa kuivattuna, mutta kovin vähän on tullut vielä kokeiltua. Thai-tyylistä sitruunanmakua sen pitäisi antaa. Olen myös aika hullaantunut kaikkiin uusiin mausteisiin ja tahnoihin. Nyt odottaa kokeilemista Harissa-tahna, jota tulee johonkin pohjoisafrikkalaiseen lihapataan. En ole koskaan kokeillut vielä Ketjap manisiakaan.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...