 |
Viime vuonna tähän aikaan olin juuri päässyt sairaalasta kotiin parantelemaan haavoja ison rintaleikkauksen jälkeen. Pienennys tuli tarpeeseen ja sain sen onneksi kunnallisella puolella vain parin sadan euron omalla osuudella. Palvelu sairaalassa oli ensiluokkaista, kuten aina aikaisemminkin.
Lopputulos on ollut onnistunut. Koko ajan on ollut tunne, että vain ylimääräinen on otettu pois, nyt on niin kuin pitääkin olla: normaali olo. Jaksan iloita siitä joka päivä.
Houkuttelisi kovasti yrittää jollakin vippaskonstilla saada läskiä häviämään mahastakin. Siitä voisi kevyesti poistaa monta kiloa puhdasta ihraa. Ehkä se ultraäänisysteemi halpenee vielä joskus. Sitä odotellessa on jäljellä vain kotikonsteja, joista tulee nyt mieleen lähinnä jesseteippi suun eteen tai keittiön oveen.
Kuva Marita Liulian näyttelystä Kiasmassa v. 2009
Nämä leikkausasiat taisivat tulla mieleen siitä, kun äiti on menossa huomenna polvileikkaukseen. Lycka till!
Minäkin haluaisin saman leikkauksen.
VastaaPoistaAina kuitenkin leikkaukset hieman pelottavat ja tulee miettineeksi niitä "sivuvaikutuksia"
Muuten oliko sinulla terveydellistä haittaa, kun sait kunnalliselle puolelle leikkauksen. Tarkoitan hartia-, selkä- tai niskakipuja.
Jesseteippi ja käsiraudat kuulostaa itsellekin ainoalta vaihtoehdolta päästä läskeistä eroon, mutta se voisi olla jo liian outoa, jos tuolla varustuksella näyttäytyisi kotona saati sitten ihmisten ilmoilla (siellä kun noita eniten varmaan tarvitsisi, ettei saisi kotiin mitään ostettuakaan).
VastaaPoistaTäytyy toivoa, että tuleva kevät aktivoisi hieman ja jaksaisi taas liikkua vähän. Mutta parasta kai kuitenkin nauttia elämästä huolimatta läskeistä ja laiskuudesta.
Aivan tosi hienot värisävyt sun kuvissa ja skarpit muutenkin. Ja hyvin sopivat kuvat sun tekstiisi. Hyvä, kun leikkaus on onnistunut!
VastaaPoistaArleena, oli terveydellistä haittaa, kun en enää kestänyt kantaa olkapäilläni liiviä. Piti koko ajan siirrellä olkaimia pois keskeltä eikä ne tahtoneet muutenkaan pysyä kapeilla harteillani. Lisäksi rintarankavaivoja piti hoidattaa hieronnassa. Jonottaa piti reilun vuoden, mutta se kannatti.
VastaaPoistaVaatteita en joutunut juurikaan uusimaan, paitsi rintaliivit. Entiset takit ja jakut vain istuivat paremmin. Miehen mielestä leikkaus ei ollut tietenkään tarpeellinen;) mutta itseni vuoksi oli. Tästä oli äitini ja hyvän ystäväni kokemukset esimerkkinä, kun kumpikin olivat hyvin tyytyväisiä leikkaukseensa.
Missy E, näin päivällä on kyllä kiva käydä ulkona kävelyllä, mutta töitten jälkeen illalla ei houkuttele ihan yhtä paljon. Mutta kohta riittää valoa alkuiltaankin, ehkä sitten voi kirmata kevätilmaa haistelemassa teidänkin saarella.
Teru, kuvat ovat viimevuotisia, sen ajan postauksista, mutta kestänevät uusiokäytön;)
Samma här noiden rintojen kanssa, tosin ei hartia- ja rintarankaongelmia vielä hoitoon johtavasti.
VastaaPoistaJoko siitä on vuosi- aika menee lujaa vauhtia.
VastaaPoistaJotain rasvaimua tässä kaipais kyllä, kun ei muu onnistu. Äidin leikkaus taisi mennä hyvin, koetan perjantaina päästä katsomaan.
eikka
Eikka, saa nähdä montako varaosaa meissä on kahdeksankymppisinä. Toivottavasti siihen mennessä keksitään vielä kaikenlaista kivaa uuttakin. Kiinteä vaihtomaha voisi olla kiva, hyvä muisti -implantin ottaisin myös mielelläni, samoin isomman huumori-osion, se kun tuntuu hävinneen kokonaan.
VastaaPoistaOnneksi se leikkaus meni hyvin. Taidan soittaa sinne huomenna.
Nämä sun kuvat oli veikeät ;)
VastaaPoistaMeikäläiselle jos jonkinsortin leikkaus rintavarustukseen tehtäis, niin ei jäis kyllä jäljelle mitään ;))
Tuuluska, näitäkään varusteita ei jaeta tasapuolisesti. Meidän äidin suvussa riittää isorintaisia naisia, joten en ole koskaan nähnyt asiassa varsinaisesti hyviä puolia, vain huonoja;) Parhaalla ystävälläni taas on edelleen AA-kokoiset, puolikkaan mandariinin kokoiset rinnat ja hän on teinivuosisensa nelosella alkavassa painossaan!
VastaaPoista