Olen korvannut viimevuotisen ylirasituksen kaikinpuolisella alirasituksella, kuten on jo käynyt ilmi. Sen seurauksena nukun lomaviikolla kymmeneen ja menen jo puoliltapäivin koiran kanssa päikkäreille. Nyt tiedän, mitä tarkoittaa kuunnella ruumistaan talven tullessa. Kaikki on hyvin, kun saa nukkua tarpeeksi, reilusti enemmän kuin työssäkäydessä.Mikä ihme tuota hauvaakin nukuttaa niin makeasti? Sillä alkoi ensimmäiset juoksut nyt seitsemän ja puolikuisena, siitä kai se johtuu. Se on selvästi vaisumpikin kuin ennen.
Hypin nyt asiasta toiseen, mutta onko tämä kuvien siirtäminen blogiin muuttunut teillä muilla? Välillä systeemi toimi uudella tavalla ja nyt taas vanhalla, eikö niin?
Kokeilin Helinän innoittamana vaihtaa toiseen pohjaan, mutta en osannut siihenkään siirtää kuvia suurikokoisempana. Piti palata takaisin.
Kokeilin Helinän innoittamana vaihtaa toiseen pohjaan, mutta en osannut siihenkään siirtää kuvia suurikokoisempana. Piti palata takaisin.
Ruoka, jokapäiväinen ilo! Isänpäiväksi minulta tilattiin miesruokaa, mikä tarkoitti kokolihaa ja valkosipuliperunoita. Turhat krumeluurit jätin pois kokonaan, salaatit ja muut, vaikka Himself syö niitäkin kyllä mielellään. Klassiset valkosipulipavut ja sitruuna-hunajaporkkanat passasivat hyvin oheen.Ystäväni suositteli mureaa kokonaista naudan ulkofilettä uunissa mieluummin kuin pihvejä, kun en ole niitten valmistamisessa koskaan vielä kunnostautunut. Hän neuvoi paistamaan ensin lihan pinnan kiinni pannulla ja maustamaan sitten suolalla ja pippurilla uuniin.
Pastanjauhajilta löytyi erinomainen ohje jatkoon. Sisälämpötilaksi paistettiin 200 asteessa 60 ja otettiin sitten folioon vetäytymään. Kastikkeeksi tein tietysti sienikastikkeen ja toiseksi ihan koemielessä lämmitin valmista HK:n punaviinikastiketta. Kumpikin puolusti paikkaansa ja tuli syödyksi.
Castello de Querceton Chianti Classico -viinin, Il Picchio, olin saanut lahjaksi, ja annoin siitä vain pienet maistiaiset. Hieno viini, joka avautui paremmin vasta lasissa seistyään.
Ja ne valkosipuliperunat, pitkästä aikaa oli kiva syödä niitäkin. Hiukan kevennettynä tein ne Kolmen juuston kermalla.Jälkiruokana oli pienellä kiisselillä sakeutettuja tuoremarjoja pakkasesta (nuorisolle sikainfluenssan ehkäisyyn) sekä sitruuna-rahkavaahtoa.
Ei kuulunut valitusta.
Ai kun kuulostaa hyvältä ja rennolta!
VastaaPoistaTaitaa olla ihan paras aika vuodesta vaihtaa alirasitusvaihde päälle ja jättää turhat stressailut valoisampiin päiviin.
Ehtiihän sitä :)
Voi etta maistuisi, en yhtaan ihmettele, ettei kukaan mitaan valittanut.
VastaaPoistaJoskus tekee teraa alisuoriutua, nauti!
Hyvältä näyttää! Valkosipulipavut kuulostaa myös herkulliselta, täytyypä kokeilla. Samalla tavalla kuin teit ulkofileen, teen usein myös sisäfileestä kahden hengen satsin. Marinoin coeur de fileen ensin öljyn, valkosipulin ja timjamin ym. kanssa, sitten kärtsään pinnan grillipannulla ja pistän uuniin noin 200 asteeseen noin 20 min. ajaksi. Meillä tykätään raa'ahkosta eli saa jäädä reilusti punaiseksi.
VastaaPoistaHimself on muuten mainio nimi :)
Ja täällä taas nälkäisenä lueskelen näitä ihania ruokiasi. Viinivinkkikin otetaan mielellään vastaan.
VastaaPoistaOnko bloggeriin tosiaankin tullut jotain uusia tekstien pohjamalleja ja kuvien laittamistyyliä? En ole huomannut. Heti lähden tsekkaamaan..
VastaaPoistaRuoat olivat mahtavat, kiitos niistä ja muutenkin ylläpidosta ja huolenpidosta! Voi kun itsekin saisi levätä kunnolla, olisin loman tarpeessa. Siksi hyvä, että joulu on kohta.
VastaaPoistaOnneksi oli suu kiinni kun luin tekstiä niin pysyi kuola suussa... tämä on sitä ihanaa kaamosruokaa, kokeilen ensi tilassa :)
VastaaPoistaMitäpä tähän sanoisi taas. Herkut on taas ollut pöydässä.
VastaaPoistaValkosipulipottuja en muistanutkaan, niitä vois tehdä ens viikonloppuna hirvenlihan seuraksi.
Ja johan sitä ylisuoriutuminen vaatii vaihteluksi alisuoriutumista, siitähän lopulta kehkeytyy tasapaino :)
eikka
Helinä, kesäaikana virkeys on ihan toista luokkaa. On niin vaikea hyväksyä silti tätä talvista koloon vetäytymistä, mikä lie vanha työmoraali siinä takana sitten onkaan.
VastaaPoistaPikkujutut, tyyntä myrskyn edellä tämäkin on, onhan joulu kohta tulossa. Se tuo tervetulleen virkistyksen talven keskelle.
Ina, nyt liha ehti 63-asteiseksi, mikä oli vähän liikaa ja ihan omaa syytäni. Ensi kerralla täytyy ottaa nopeammin pois uunista. Minustakin häränlihan pitää olla punaista keskeltä, muuten tulee kuivaa.
Himself-nimitystä käytetään Diana Gabaldonin kirjoissa alkukielellä. Kertovat 1700-luvusta ja kuulostaa hauskalta siinäkin. Vähän niin kuin "Mäkimaa itte".
Sooloilija, sain tuon kalliin viinin nuorilta syntymäpäivälahjaksi. Vaatii kunnon lihaa tai voimakasta juustoa kyytipojaksi.
Näitkö Helinän blogin upean uuden ulkonäön? Löysin Bloggerista yhden kohdan, mutta en kertakaikkiaan ymmärtänyt, vaikka oli suomeksi.
Missy E, en kyllä ihmettele loman kaipuuta. Vastavalmistuneet ja uudessa työssä aloittaneet saavat aivan liian kauan odottaa kunnon lomia. Syksyn pimeillä on viikon lepoloma tarpeen.
Lotta, kaamosruokaa, sitähän valkospuliperunat juuri ovat. Talvella pitää olla tuhtia, vaikka ei välttämättä rasvaista. Paitsi suklaa.
Eikka, muutamankin päivän aktiivista vaihetta pitää saada tasoittaa ehdottomalla levolla ja tyhjyydellä. Lienee tuttua sullekin. Onneksi on mahdollista, edes iltaisin.
Herkkuja isänpäivänä on nautittu. Meillä toivottiin possupihvejä ja toiveet on aina täytettävä varsinkin isänpäivänä.
VastaaPoistaValkosipuliperunoita voisi tehdä ns kevytversiona, en ole pitkään aikaan niitä tehnytkään.
Aah! Valun kuolana tuolilta lattialle, kun luen noita ruokaselostuksia.
VastaaPoistaMiksi meillä ei ilmesty pöytään tuollaista? Ai niin, minunko sitä pitäisi ...?
Arleena, meillä taas ei ole tullut tehtyä possupihvejä aikoihin. Olisi ehkä aika, maustamismahdollisuudet ovat moninaiset.
VastaaPoistaMeri, ei sulla ainakaan taidosta jää kiinni. Teillä saa aina hyvää ruokaa. Epäilen, että syötiin jotain hyvää isänpäivänäkin...