kuva Miina Savolaisen
Hain eilen Suuri kuu -kirjakakaupasta tilaamiani joululahjakirjoja ja iskin silmäni kauan haaveilemaani teokseen. Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö on kirja, josta viimeksi äiti puhui ja kehotti hankkimaan.
Jo kirjan kansi oli poikkeuksellisen kaunis ja syyhytti avaamaan ja sukeltamaan kirjan maailmaan. Mutta maltoin mieleni ja paketoin sen itselleni joululahjaksi. Olisihan se kamalaa, jos ei saisi lahjoja!
Olen muuten viime aikoina katsellut muitakin kirjoja lähinnä ulkonäökselliseltä kantilta. Esimerkiksi Tessa Kirosin Venetsia on kuin koru kullalla silattuine sivuineen.
Mutta kun tarkemmin selasin, arvelin, ettei tulisi kokattua niin paljon äyriäisiä ja kalaa tai muitakaan ruokia.
Hillasoilta oliivilehtoihin on toisaalta ollut minulla alusta asti selailu- ja inspiraatiokirjana vähintään kerran viikossa. Olen muutamia ruokia tehnytkin sieltä, mutta en pidä ohjeita erityisen hyvinä enkä missään nimessä tarkkoina. Toisaalta on kiva lukea vaihteeksi keittokirjaa, jonka tekijä ei ole kotitalousopettajamaisen tarkka.Tessan tunnelmapalat lapsuudesta ovat sen sijaan mukavaa luettavaa ja kauniin ulkoasun ohella kirjan parasta antia.
Että semmoista. Mies saa toivomansa Mankellin uutuuden Rauhaton mies. Toivottavasti se ei ole enne.
 |
Tuo Maailman ihanin tyttö onkin varmasti mielenkiintoinen teos, ainakin kuvauksen perusteella. Pitäisiköhän sitä itsekin "opetella lukemaan". Sitä ei ole tullut tehtyä aikoihin.
VastaaPoistaOlen itsekin alkanut pikku hiljaa taas lämmetä vähän joululahjoille. Jos sitä kuitenkin jotain pientä..
E, kirjojen maailma on valtava ilo. Toivon että löydät sen. Kun joku kirja imaisee maailmaansa, siitä ei haluaisi millään erota. Toivoisi kirjasarjan riittävän osasta toiseen, illasta toiseen.
VastaaPoistaOstin muuten kokeeksi sitä mainostamaasi Bulmersia, ja sehän on hyvää! Ihan erilaista siideriä.
Se Bulmers on ehdottomasti nykyinen suosikkini. Siinä on aidon omenainen maku. En oikein välitä suomalaisista keinotekoisista, makeista siidereistä enää. Makuni on ehkä vähän aikuistunut nuoruusvuosista.
VastaaPoistaLuulin että teillä mies saa haluamansa mankelin joululahjaksi. Ajattelin että nyt taitaa mennä emännän toiveajattelun puolelle.
VastaaPoistaMuistan kun kouluaikoina mietit että miksi mankeli ei taivu monikon genetiivissä samoin kuin enkeli: mankelien, mankeleiden, mankeleitten, mankelein, mankelten...
Selailin kirjamessuilla vuosi sitten tuota "maailman ihanin tyttö" -kirjaa, se on kaunis.
Kirjakaupassa olen selaillut noita Kirosin kirjoja, kun ne ovat niin herkullisen nimisiä ja värisiä. Mutta reseptit ei oikein kolahtaneet. Uunissa on nyt täytetyt munakoisot "omasta päästä".
VastaaPoistaJa Maailman ihanin tyttöhän on sellainen juttu, että itku tulee heti kun ajatteleekin, olen hiukan turhan herkistynyt tällaisille. Johtunee työstä.
Postauksesikin on kaunis ja tunnelmallinen. Ja sivukin uudistunut, olen vähän ulkona tästä blogimaailmasta, kaikkea ei hoksaakaan. Kiva kun joku jaksaa, lukemassahan käyn päivittäin.
eikka
Keittokirjoista ym soveltelen ohjeita, harvemmin niitä noudatan prikuulleen. Olen kyllä kaikkea muuta kuin kotitalousopettaja.
VastaaPoistaMaistelemalla selvitän mitä ruualle kuuluu.
Olen jo ostanut itselleni joululahjakirjan.
Tuomas Kyrö 700 grammaa.
Maailman ihanin tyttö pitää kyllä hankkia tyttärelle (itsekin saa sitten katsella);)joululahjaksi!
VastaaPoistaJo viime vuonna ajattelin.
Ja nyt on alettava kirjoja pukinkonttiin jo kiireellä hankkimaan. Aika vaivattomasti tilaan ne netin kautta.
Maaretta, kirjahan ei ole enää uusi, mutta en ole silti aiemmin nähnyt sitä missään myynnissä. Toivottavasti pukki muistaa nyt toiveesi, minun piti itse se varmistaa:)
VastaaPoistaTäällä sai kirjakerhokaupasta tekijän signeeraaman kappaleen.
Meri, haluaisin niin kuulla laulua mankelten, kun mies touhuaisi lakanoitten kanssa itsekseen sen sijaan että vedämme niitä kerran kuussa kauhean pinon hampaat irvessä. Eiku manklaus olisi minun hommani, ja vielä mieleinen. Ei taida silti olla hankintalistalla.
Eikka, minäkin käyn joka päivä pari kertaa katsomassa, joko tänään olisi tullut Tupaselta turinoita. Vaan kovin on harvasanaiseksi ikkunassaistuja käynyt. Ryystää vaan kahviaan eikä muista välillä naputella.
Uunimunakoisot on herkkujen aatelia, vaikka olisivatkin omasta päästä tehtyjä!
Arleena, minä taas tykkään kokeilla ohjeita tarkasti. Sovellan vain, jos joku ei miellytä. Luultavasti maustaisin muuten kaiken oreganolla ja basilikalla tai muuten vaan liikaa.
Joulukirjasi on varmaan mielenkiintoinen, vilkaisin netistä, että se käsittelee isien ja poikien suhdetta.
Rita, minäkin tilasin kirjapakettini netin kautta, mutta hain sen kirjakerhokaupasta postimaksut välttääkseni. Alan vähitellen tajuta, että kaupankäynti todella siirtyy pikkuhiljaa nettiin. Vaatteita ja kenkiä en tosin tohtisi sieltä ostaa, mutta miksei kaikkea muuta.