Villasta sileäksi pyöritetyissä palloissa on jotain tavattoman kutsuvaa. On ihan pakko ottaa pallo käteen ja pyöritellä sitä hiljaa sormissaan, tuntea villa keveys ja sileys. On pakko ihastella värejä, syviä talveen sopivia sävyjä, ja kuvitella ne tanssahtelemassa omassa kaulassa.
Siis ihan mun näköiset, pakko saada! Korvakorut myös, juuri sopivan sinivioletit.
Tosi kauniit.
VastaaPoistaYksi blogituttu teki itse huopapalloja, väänsi niistä tosi kauniin pannunalusen. Siinä on saanut jo pyöritellä jonkun aikaa.
Saattaa olla aika terapeuttista pyöritellä villaa käsissään. Siinä ehtii ajatella kaikenlaista. Harmi kun en ole mikään käsityöihminen. Nytkin odottaa pari juttua ompelukoneen esilleottoa, se varsinkaan ei ole lempipuuhiani.
PoistaHuopapallojen pyörittäminen on tosiaan rentouttavaa. Pyöritin pari vuotta sitten pääsiäismunat.
VastaaPoistaAjattelin ensin, että ne ovat joulupallot. Nimittäin ostin huopahahtuvaa, josta pyöritän joulupallot.
Koruina pehmeän kauniit ja keveät.
Joulupalloina huopa olisi ihanan kevyttä, jopa kuusessa. Vaikka pelkästään itse tehtyjä kuusenvihreään sointuvia palloja, eikä mitään muuta.
PoistaOn hauska nähdä kaupoissa persoonallisesti koristeltuja pikkukuusia, viimeksi ihailin Marimekossa kankaasta tehtyjä nauhoja.
Kauniit huopapallerot! :) Pehmeyden voi tuntea täällä ruudun toisellakin puolen!
VastaaPoistaSe ovat niin suloisen kevyitä ja pehmeitä.
PoistaUpeat! Värit ovat erityisen mieleen :) Voin hyvin kuvitella noiden pyörittämisen ihanuutta. Täytyypä kokeilla joskus.
VastaaPoistaToivolan vanhalla pihalla näitä myy jämsäläinen opettaja, joka tekee myös vanhoista hopeisista ruokailuvälineistä koruja ja jolta ostin viime vuonna rautalangasta väännetyn kynttilänjalan.
Poista