Ajattelin viime viikonloppuna tehdä vieraille jälkiruoaksi uudesta Annasta suklaisen marenkikakun. Ihan yksinkertaista, ja niin hyvää. Kaikkihan marenkipohjan osaavat tehdä, ja monta olen itsekin vääntänyt. Nyt sitten meni mönkään.
Sain aikaiseksi oikein soman vaahdon, johon sekoitin sulatetun suklaan. Enkä sekoittanut kuin ihan vähän liikaa. Lusikoin vaahdon kahden piirtämäni ympyrän sisään ja ajattelin tehdä melko pienen, mutta korkeahkon kakun.
Siitäpä ei tullutkaan sitten mitään. Kun olin työntänyt marengit uuniin, huomasin ehkä puolen tunnin päästä, että uunissa on 150 astetta sen aiotun satasen sijaan. Vähensin lämpöä, ja lopuksi jätin lopuksi pohjat vielä kuivumaan pariksi tunniksi pelkällä kiertoilmalla. Kun aloin illansuussa irrotella marenkipohjia pois paperilta, ne hajosivat heti. Huomasin, että pinta oli kuivunut liian kuumassa uunissa nopeasti liian kovaksi ja sisus oli jäänyt kosteaksi ja pehmeäksi. Kyllä harmitti!
Siitäpä ei tullutkaan sitten mitään. Kun olin työntänyt marengit uuniin, huomasin ehkä puolen tunnin päästä, että uunissa on 150 astetta sen aiotun satasen sijaan. Vähensin lämpöä, ja lopuksi jätin lopuksi pohjat vielä kuivumaan pariksi tunniksi pelkällä kiertoilmalla. Kun aloin illansuussa irrotella marenkipohjia pois paperilta, ne hajosivat heti. Huomasin, että pinta oli kuivunut liian kuumassa uunissa nopeasti liian kovaksi ja sisus oli jäänyt kosteaksi ja pehmeäksi. Kyllä harmitti!
Kyllä siitä toki jälkiruoka saatiin, kun kokosin marenginpalasia ja kermaista suklaatäytettä kerroksittain kristallimaljoihin ja puristelin päälle vielä vähän passiohedelmää. Sain kuitenkin taas sopivan muistutuksen hutiloinnista. Leivonta on aika armoton laji, se on nähty television kilpailusta.
Salaatissa sentään ei tarvinnut mokailla, halloumit paistuivat nopeasti
maistuvaksi alkupalaksi. Pääruoaksi valmistin pinaatilla ja
parmesaanilla täytettyjä broilerinrintoja ja suppilovahverorisottoa.
Edit. Lisään vielä marenkikakun ohjeen tähän, se oli Annan numerossa 47.
MARENKIKAKKU
4 valkuaista
2 dl sokeria
75 g tummaa suklaata
MOUSSE
150 g maitosuklaata
4 dl kuohukermaa
KORISTEEKSI
viikunoita
Sulata paloiteltu suklaa miedolla lämmöllä mikrossa tai liedellä. Vatkaa valkuaiset kuivassa ja puhtaassa kulhossa kunnolliseksi vaahdoksi. Lisää sokeri lusikallinen kerrallaan. Lisää suklaa ohuena nauhana ja nostele marenkia lastalla varovasti siten, että suklaa vain raidoittaa marengin. Älä sekoita liikaa!
Lusikoi marenki leivinpaperin päälle kahdeksi noin 20 cm kokoiseksi levyksi. Kypsennä 100-asteisessa uunissa 1 tunti. Katkaise lämpö ja jätä marenki uuniin kuivumaan.
Paloittele suklaa kattilaan tai mikronkestävään kulhoon. Sulata pienellä lämmöllä. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja lisää haalea suklaa vaahtoon lastalla käännelleen.
Levitä halutessasi kirsikkahilloa alemmalle marenkipohjalle, lusikoi päälle puolet moussesta. Nosta toinen pohja päälle ja lisää loput moussesta. Koristele esim. tuoreilla viikunanlohkoilla.
Älä välitä, minäkin olen mokannut marengin kerran ja ei muuta kuin uutta tekemään, kun kahvittelijat oli tulossa seuraavana päivänä. Itsellä oli lämmöt ja kaikki kohdillaan, tein kuten ennenkin, mutta silti jäi sisältä liian märäksi. o_0
VastaaPoistaJoskus se vaan onnistuu ja joskus ei, uskottava kai se on,
PoistaMoi!
VastaaPoistaSattuuko sulla edelleen olemaan sitä Anna-lehden marenkikakkuohjetta vai muistatko, missä numerossa se oli?
t. Nelliina
Hei Nelliina! Suklaisen marenkikakun ohjetta en löytänyt tähän postaukseenkaan netistä, ja ainakaan Annan sivuilla sitä ei ollut. Ohje oli numerossa 47. Kirjoitan sen vielä tähän postaukseenkin, jos haluat kopioida itsellesi. Hyvää se kyllä on!
Poista