Ensimmäinen jouluajatus

Käväisin katsomassa, joko jouluisia kukkia olisi tarjolla. Ja olihan niitä, niin puutarhamyymälässä kuin marketeissakin, ihan kaikenlaisia. Halusin tehdä jonkun pienen talvisen asetelman ruukkuun. Ei liian jouluista vielä, mutta kuitenkin loppuvuoden tunnelmaa. Amarylliksen vuoro on myöhemmin, ja punaisen joulukukan, miehen lempparin, hankin vasta aatoksi.

Löysin näitä ihan tutunnäköisiä kasveja, vähän kuin lumimarjaa, mutta nimet unohtuivat samantien. Olisiko marjakanerva? Näitä vihreitä pinjan näköisiäkin oli vaikka minkä nimisiä.

Löysin kauniin harmaan korin, johon asetelma sopisi täydellisesti. Se löysi kuitenkin paikkansa olohuoneen ikkunalaudalta rahapuun alta, se nimittäin sopi siihen ihan täydellisesti. Niin jäi jäljelle vain tämä vanha saviruukku. 

Otin myös viisi valkoista hyasintinnuppua ja istutin ne ilman multaa kevytsoraan. Viime vuonna kesti tosi kauan, ennen kuin ne alkoivat kukkia, varmaan vasta uudenvuoden jälkeen. Varsi tosin pysyi matalana ilman kastelua. Tänä vuonna kukinta osuu ainakin joulukuulle. Niissä viimevuotisissa oli muuten se hyvä puoli, että ne tuoksuivat vain viiden sentin päästä. Ihanan jouluinen tuoksu sinänsä, mutta ennen se oli ennen niin voimakas, että melkein sattui ja piti lopettaa hyasinttien hankkiminen kokonaan.

Kyllä kai se joulun lähestyminen kohta alkaa tuntua jossakin? Ainakin heti kun saadaan lunta.