Omppusouvi

Hei hei! Olen täällä vielä, vaikka päivät ovatkin hurahtaneet töissä ja illat sohvalla tai keittiössä. Sain maanantaina ystävältä pari kassillista hyviä omenoita ja olen sitten säilönyt niitä. Se on ollut aika hauskaa hommaa. Olen vasta tänä syksynä paneutunut omenansäilöntään muutenkin kuin raakana pakastaen.

Sain vinkin, että omenasosetta varten voi pehmittää omenoita uunissa pari tuntia miedossa lämmössä. Aika oli pitkähkö ja lyhyempi voisi jatkossa riittää, nämä nimittäin nousivat uunissa hauskasti kuin pannukakku ja lässähtivät sitten uunista tultuaan!

Kauhoin omenat pelliltä kannuun ja soseutin kuorineen päivineen hetkessä sauvasekoittajalla soseeksi. Ensimmäinen satsi ei tarvinnut edes sokeria, omenoitten oma makeus riitti. Toisessa satsissa oli kai happamampaa lajiketta, sillä se kaipasi lisämakeutusta; heittelin mukaan steviaa. Olin lisännyt pellille myös inkivääriviipaleita, kanelia ja vähän sitruunaa antamaan lisää makua. Pussittelin sosetta sitten pieniin pusseihin pakastimeen tulevien aamujen  viilin ja rahkan päälle lusikoitavaksi.

Yhden kattilallisen keitin hilloksi kuorineen kuutioidusta omenasta. Halusin mukaan jäävän paljon suutuntumaa omenasta, joten ei kestänyt keittää liian kauan. Mukaan tuli hillosokeria, raastettua inkivääriä ja kanelitanko. Kuutioimisvaiheessa ripsuttelin vähän sitruunaakin. Luvalla sanoen hillosta tuli  mahdottoman hyvää! Mielessä siinteli kuva Antellin ihanasta omenahyveestä, joka on oululaisten omaa herkkua. Ja onhan siitä yksi versio täälläkin.