lauantai 25. toukokuuta 2013

Haastelua aiheesta ja sen vierestä




Rouva Pioni heitti pari viikkoa sitten haasteella ja päätin nyt vastata siihen. Voisit itsekin napata tästä kysymykset mukaasi ja vastailla niihin ajan kanssa.

11 asiaa minusta:
  1. Ajatukseni kulkee nopeasti poukkoillen sinne ja tänne. Teen usein kotona montaa asiaa vuorotellen, niin en ehdi kyllästyä. 
  2. Häpesin nuorena sitä, että tykkäsin niin paljon CCR:sta. Se ei oikein sopinut proge-imagoon.
  3. Pidän pyykinpesusta.
  4. Olen aina pitänyt jumpasta ja kuntosalista.
  5. En silti käy kummassakaan.
  6. Olen vanhempieni kolmas lapsi, mutta ensimmäinen, joka jäi henkiin.
  7. Kaipaan takavuosien kiertäviä sähköpostivitsejä, oli kiva naureskella niille kesken työpäivän.
  8. En pidä pelaamisesta ja korttitaitoni riittävät juuri ja juuri uno-tasolle.
  9. En ole koskaan käyttänyt ylioppilaslakkia vappuna.
  10. Olen jouluihminen.
  11. Tavarani ovat aina järjestyksessä.

Rouva Pionin kysymykset:

1. Kevät, kesä, syksy vai talvi?
Kyllä talvi on minun vuodenaikani.

2. Laajalla joukolla, pienessä piirissä vai lähes yksin?
Tarvitsen paljon itsekseni oloa ja tilaa ympärilleni. Työtä teen mielellään yksin ja pienessä yksikössä, mutta hauskanpitoa pienessä piirissä, kiitos!

3. Sielunmaisemasi, jossa viihdyt, jonne palaat?
Tuttu metsä. Järvenranta. Viitajärven mökki ja Muojärven mökki, joita ei enää ole.


4. Äänimaisema, jonka äärellä elvyt?
Elävä musiikki, esimerkiksi teatterissa. Jostakin syystä en käy enää konserteissa. Kesällä olen tosin menossa katsomaan Patti Smithiä.

5. Väri, jota sinulla pitää olla lähelläsi?
Vadelmanpunainen ja mustikansininen ovat omia värejäni, samoin violetti. Grafiitinharmaa sykähdyttää ja pukee. Musta ja valkoinen ovat ikuisia, samoin hiekanruskea.Juuri nyt houkuttelee sitruunankeltainen.
Kotona haluan kuitenkin pitää niukan seesteiset värit.


6. Tuoksu, jonka haluat tuntea?
Olen hulluna patsuliin, bergamottiin ja sitruksiin. Luonnossa parasta on kuivan kangasmetsän tuoksu kuumana kesäpäivänä.

7. Taito, jonka haluaisit?
Olisi aika kiva osata itse rakentaa jotakin ja remontoida kotia.


8. Muisto, joka palaa mieleesi hyvänä?
Vauvat. Pikkulapset. Se valtava ilo, jonka lapsista sai, sitä muistelen usein, ja muistelemme miehen kanssa yhdessäkin.

9. Haluaisit unohtaa?
Häpeän monia tekojani, jotka liittyivät omaan kehittymättömyyteeni.

10. Jos olisit kukka, mikä olisit, missä kasvaisit?
Olisin vaikka kissankello, sitkeä sissi, joka toisi iloa ja kauneutta tienreunassa ohikulkijalle.

11. Jos olisit puu, mikä olisit, missä kasvaisit?
Voisin olla omenapuu.




Kuvat ovat blogista aiemmilta vuosilta.


9 kommenttia:

  1. Hengenheimolainen sitkeä sinivuokko ja omenapuu.
    Mutta mistä tuo häpeä tulee, minulle myös,
    onko se meidän ikäluokan juttu?
    Nautinnollista, elävää musiikkia kuulin tänään
    muotinäytöksen taustalla.
    Kiva kun vastasit, vaikken kysynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt näin aikuisena osaa jo pyytää anteeksi mokiaan samantien, jos huomaa ne. Pahimpia ovat ne, joita ei tajunnut aikanaan, vaan ne valkenivat jälkeenpäin, ta joita ei osannut aikanaan selvittää. En tiedä, miksi niistä on vaikea päästä irti, vaikka on yrittänyt antaa itselleen anteeksi.

      Poista
    2. Jatkan vielä, että kyllähän meidän ikäluokkaa on vielä syyllistämällä kasvatettukin. Nykyään se lienee jo enimmäkseen mennyttä ja toivottavasti osasin itse välttää sitä.

      Poista
  2. Kauniit kuvat, pidin etenkin omenapuukuvista.
    Järjestelmällisyydestä tulikin mieleeni, että taas olisi työhuoneen vuoro saada järjestyspuuskani valloilleen. Aina välillä resahtaa. Tosin meidän pieni suloinen tyttömme rakastaa levitellä kirjoja ja värikyniä työhuoneessa. Erikoisessa suosiossa ovat pienet kirjat, kuten virsikirjat. Ne hän löytää aina ja lukee niitä kovin mielellään, joskus kirja väärinpäinkin. Tämä isovanhemmuus on ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti ihanaa saada läheltä seurata pikkuisten elämää! Ja heille samoin on spesiaalia saada olla isovanhempien luona.

      Sitä aikaa tässä odotellaan...

      Poista
  3. Mielenkiintoista lukea näitä "paljastuksia" ja vastauksia. Minullakin ajatukset ja tekemiset poukkoilevat laidastlaitaan. Töissä joudun kylläkin skarppaamaan...
    Hah, minunkin valkolakkini on niin valkoinen, ettei sitä edes kehtaisi näin vanha päähänsä pistää. Oli kadoksissakin 20 vuotta, muuton yhteydessä löysin vintiltä.
    Järjestyksen pidossa voisin hyvin ottaa oppia sinusta. Mulla on elämssä mennyt kamalasti aikaa esim. kadonneiden tärkeiden papereiden etsimiseen. Toisaalta - ehkä kaaos kuuluu elämääni?
    Hienoja varsinkin kuvat omenapuun kukista. Kohta niitä voidaan taas ihastella - ja kuvata. Uudella kamerallako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin maltan odottaa sitä uutta! Sattui niin, että äiti luki asiasta blogista ja tarjoutui maksamaan kameran. Ihana asia, ja että vielä tässäkin iässä se on mahdollista. Olin jo tilaamassa sitä vinkkaamaasi mallia, mutta kun nyt tuli tilaisuus ottaa kääntyvä näyttö, jota olin kaivannut, niin tilasin sen. Isoa järkkäriä ei vaan tule kuljetettua mukana, ja kuitenkin olisi kiva saada hyviä kuvia.

      Poista
  4. Mielenkiintoista lukea vastauksiasi!

    Mukavaa uutta viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko itse vastannut näihin vielä? Tästä voisi napata mietintämyssyyn;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...