maanantai 21. toukokuuta 2012

Munakoisoa, tomaatteja, fetaa ja yrttejä


Sunnuntairuokaa varten selailin taas uusimpia ohjeita, joita olin printannut  ruokablogeista. Munakoiso-fetavuoka iski heti tajuntaan, se sopii kesäiseen ilmaan ja maistuu minkä tahansa seurana. Munakoisosta ja tomaatista saa aina aikaiseksi jotakin pökerryttävän hyvää, kuten vaikka pyörtyneitä imaameja, joista meillä tykätään valtavasti. Tässä kirjoitin niistä kerran aikaisemmin.

Nyt kuitenkin tein hieman erilaista ja toisella tavalla maustettua ruokaa. Ihmeesti kuitenkin kaikki maut pehmenivät yhteen niin, etten maistanut siinä erikseen sen enempää valkosipulia, kanelia kuin minttuakaan -jota muuten heittelin sekaan aika paljon, vieläpä varsin voimakkaan makuista. Kaipa muistin heittää kanelia muuallekin kuin ensimmäiseen kerrokseen...en ole varma.

Lähteenä tässä oli aina yhtä herkullinen ja luotettava taho eli Pastanjauhantaa

MUNAKOISO-FETAVUOKA
2 munakoisoa, yht. n. 700 g
hienoa merisuolaa
oliiviöljyä
1,5 dl kivettömiä mustia kalamataoliiveja
0,5-1 dl lehtipersiljaa
0,5-1 dl minttua
2 isoa valkosipulinkynttä
150 g fetajuustoa tai yksi Apetina-feta
1-2 tl kanelia
0,5 dl korppujauhoja
1 tölkillinen kirsikkatomaatteja nesteineen


Pese munakoisot, poista kannat ja leikkaa ne poikittain noin puolen sentin kiekoiksi. Asettele viipaleet leikkulaudalle ja ripottele päälle suolaa. Anna vetäytyä puolisen tuntia, huuhtele ja puristele vielä ylimääräiset nesteet pois. Näin munakoisot kypsyvät nopeammin ja imevät selvästi vähemmän öljyä. 
Paista viipaleet molemmin puolin kullanruskeiksi ja nosta ne talouspaperin päälle TAI oikaisen minun tapaani: voitele leivinpaperi öljyllä ja levittele munakoisokiekot sille. Voitele kiekot päältäkin öljytyllä pullasudilla kevyesti ja paista 225-asteisessa uunissa pehmeäksi esim. 15 minuuttia.
Halkaise oliivit, silppua yrtit ja murustele feta. Kaada tomaatit syvälle lautaselle ja silppua tai murskaa valkosipulinkynnet joukkoon. Saksi tomaatit pienemmäksi.
Asettele kerros munakoisoviipaleita öljyttyyn uunivuokaan. Munakoisoja on tarkoitus riittää kolmeen kerrokseen, täytteitä kahteen tai kolmeen, riippuen siitä, haluatko päällekin. Ripottele munakoisojen pinnalle kanelia ja korppujauhoja. Lusikoi puolet tomaateista vuokaan. Lisää sitten puolet oliiveista, persiljasta, mintusta sekä fetasta.
Jatka kerroksia ja asettele päällimmäiseksi munakoisoviipaleita. Paista 180 asteessa uunin keskitasolla puolisen tuntia, kunnes munakoisot ovat aivan pehmeitä.  Tälle ruoalle on eduksi, jos se ehtii vähän vetäytyä ja jäähtyä ennen tarjoamista.


Jäi muuten kuva valmiista ruoasta ottamatta, kun kävimme nälkäisenä kimppuun. Vuoka riitti juuri sopivasti neljälle kalkkunapihvien seuraksi.


Jälkiruokana maistelimme mantelipohjaan omenoitten kanssa tehtyä piirakkaa kermavaahdon kera. Maku oli hyvä, kunhan sain piirakan irrotettua pohjasta. Olin kyllä voidellut vuokaa, mutta ehkä liian niukasti.  Sokerinkin olin korvannut kokeeksi Stevialla. Lisäksi munakellon patteri vetelee kai viimeisiään eli se ei soinut ollenkaan. Tuoksu sitten ilmoitti, että valmista alkaa olla: oli ehkä vähän liikaa paistettu! Aina ei onnista.

Hyvän gluteenittoman omenapiirakan ohje täältä.




6 kommenttia:

  1. Minä paistan munakoisot aina uunissa, en koskaan pannussa, kuten sinäkin teit. Ei se ole oikaisua, se on vaan toinen tapa kypsentää viipaleet vähemmällä rasvalla ja käryytyksellä.

    Munakoiso on sitten hyvää, vaikka tiedän maun jakavan ihmiset tasan kahteen ryhmään. Ehkä munakoisosta tykkäämättömät eivät ole maistaneet hyvää munakoisoruokaa. Hyvää mussakaa tai imaamia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen kyllä, miten joku voi vastustaa munakoisoa. Tarkkaan ottaen se ei maistu paljon miltään, vähän kuin kesäkurpitsa. Sitä meidän mies karsastaa kovasti ja siirtää palat lautasen reunalle: että voikin isoa miestä lapsettaa.

      Poista
  2. Tuula ja Riitu21.5.2012 klo 22.32

    Hyvää kesäiltaa Jyväskylä!
    Muutama kysymys Vilmasta, oksenteleeko teidän Vilma? Meillä nimittäin Riitu oksentelee välillä (mielestäni aika usein) sellaista keltasta vaahtoa, mutta lääkäri ei ollut huolissaan ja antoi varmuuden vuoksi resepti oksentelua vastaan.
    Toinen juttu on noi punkinkarkotteet, käytittekö viime kesänä tai oletteko hankkineet jo täksi kesäksi ja jos niin mitä? Tässä on ihan sekaisin kun yksi kehuu toista ja toinen toista ja kauppias vielä muuta. Vai opettasko Riitun kissanhiekkalaatikolle:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on käytetty joka kesä samaa punkkikarkotetta, Bayvantic Vet 4-10 -kiloisille. Se on aika kallista, mutta sitä eka kerralla apteekissa suositeltiin. Olen laittanut ohjeen mukaan. Kai siinä jotain taikaa on, kun ei olla punkkeja vielä nähty -en muuten koskaan! Täälläkin on niitä kuitenkin, naapureitten koirissakin. TAi sitten on vaan hyvää tuuria.

      Vilma oksentaa harvoin, mutta kyllä joskus tuollaista keltaista vaahtoa. Luna on oksentanut alusta asti paljon enemmän, varsinkin nälkäisenä tuollaisen vaahto-oksennuksen. Siinä on se hyvä puoli, että koiran oksennus ei haise:)

      Hauskaa alkukesää Riitulle ja mammalle!

      Poista
    2. Tuula ja Riitu22.5.2012 klo 21.23

      Kiitos vastauksesta! Sainkin googlettaessa paljon keskustelupalstoilta tietoa, että kyseinen keltainen puklu kuulemma johtuu koiran nälästä, eli on ollut liian kauan ilman ruokaa ja ratkaisuksi ell on antanut ohjeen, jos koira saa aamuruokansa kanssa esim. piimää,niin sen voisi antaakin vasta noin puolessa välissä aamu- ja iltaruokaa, tai sitten puolittaa iltaruoka ja antaa toinen puoli keskipäivällä ja loput illalla. Olipa lausehirviö.

      Otin ton punkkilääkkeen nimen ylös ja meinaan kokeilla sitä. Meillä on noitten lampien ympäri kävellessämme irti ja se tykkää nuuskutella niissä pusikoissa. Viimekin kesänä löysimme kuusi kaveria sen turkista ja tosi raivostuttavia nyppiä irti ja ensinhän pitäis tietysti löytää. Meilläkin oli viime vuonna apteekista ostettu karkote joka siveltiin selkänahkaan, ei auttanu. Mutta tuota kokeillaan.

      Poista
    3. Me ulkoillaan paljon kesällä Laajavuoren metsissä ja voi olla, ettei siellä niin paljon punkkeja olekaan. Toivottavasti kuitenkin uusi karkote toimii paremmin kuin entinen.
      -Täytyypä tänään laittaa Vilmallekin niskaan yksi erä sitä.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...