Sunnuntaipäivä on mennyt pitkästä aikaa pienessä päänsäryssä. Onneksi ehdin aamulla ottaa ensimmäiset särkylääkkeet ajoissa, niin kipu ei ehtinyt päästä niskan päälle. Tai no, siellä niskassa se kyllä on joka tapauksessa. Kyse ei ole silti mistään dagenefteristä, sillä alkoholinkäyttöni on käynyt tosi vähäiseksi.
Olin perjantaina ystävien kanssa katsomassa Artist-elokuvaa ja sen
jälkeen syömässä. Tilasin ruoan kanssa yhden lasin viiniä ja muuten
nautin vettä. Kuivaksi on suu käynyt! Elokuva oli muuten ihan mainio ja kiva katsottava, vaikka ihan vähän jäin kaikkia niitä Oscareita ihmettelemään.
Lauantaisin en kotona juo enää
mitään, en yksinkertaisesti halua. Pidän viineistä ja viinin juomisesta,
joten välillä on mukava tavata ihmisiä ja nauttia yhdessä illallisella
hyviä juomia.
Mennyt työviikko oli kiva eikä missään nimessä raskas, mutta olen siitä huolimatta kovasti levon ja vapaan tarpeessa. Ihmettelen vähän, onko kyse vain asennoitumisesta, vai voinko tosiaan olla näin jaksamaton? Jos tietäisin, että olen jatkuvasti töissä, suhtautuisinko toisin? Kauanko kestäisin?
Näitä mietin, kun osa-aikaisuus voi kohta olla katkolla. Tai sitten jatkuu.
Orkideat ovat ihania.
VastaaPoistaToivottavasti saat selvyyden sekä päänsärkyyn että niskakireyteen.
Nämä kuvat ovat vielä ajalta, kun orkideani kukki. Aika nopeasti kukat kuivuivat, mutta onneksi lehdetkin ovat näyttäviä. Nyt elän toivossa, että se joskus vielä puhkeaisi kukkimaan.
PoistaPäänsärky johtui vain työviikosta ja on nyt jo nukkumalla helpottanut.
Kaksi päivää vapaata ei tahdo riittää palautumisajaksi viiden työpäivän jälkeen. Ainakaan minulla. Liekö ikä tehnyt tepposensa?
VastaaPoistaLuin jostain naistenlehdestä jutun Huomenta Suomen toimittajasta, joka sai aivoinfarktin. Syyksi epäiltiin stressiä.
Yritän kuunnella itseäni yhä paremmin, päästä irti tekemisen pakosta ja suorittamisesta. Pitkä on tie.
Jos sinulla on mahdollisuus jaksaa osa-aikaisuutta, mieti plussat ja miinukset tarkkaan.
Kauheita juttuja tuollaiset, kun keski-ikäiset saavat näitä infarkteja ja muita. Yksi nuorempi serkkuni on Ruotsissa juuri toipumassa aivoverenvuodosta. Sitä pelkään verenpainetautisena ihan tosissani, ja siksi yritän ottaa rennosti. Kokopäivätyössä itsensä hoitaminen tahtoo jäädä vähiin, ja moni muukin sanoo, ettei jaksa iltaisin tehdä mitään. Sinulla on työmatkapyöräily yksi iso plussa!
PoistaOsa-aikaisuuteni on jo muutaman vuoden ollut sairausperusteista ja olen anonut sille jatkoa. Sitä päätöstä nyt jännityksellä odotan.