Voimaväriä vieläkin

Lauantaiaamun koittaessa puolelta päivin olen nukkunut pääni tyhjäksi. Tarkoitan, että viikko on ollut varsin työntäyteinen ja tarvitsen todella taas tätä vapaata ja rauhallista aikaa kotona. Pitkään nukkumista ja hissuttelua, kuten aina.

Nämä tulppaanit heitin juuri pois, mutta sitä ennen kuvasin vielä kuihtuneita kukkia -omasta mielestäni- upeimmassa vaiheessaan. Mutta eivät ole vielä tässä.

Aktiivisen viikon päätteeksi kävin eilen Keski-Suomen museossa katsomassa Caj Bremerin valokuvanäyttelyä. Osuin juuri avajaisten loppumetreille ja ehdin siis nähdä akateemikon itsensäkin. Hän tuli kertomaan ihmeellisistä pikkukuvista, joita tiirailin ilman silmälaseja ihan läheltä. Kokonainen rivi pieniä värikuvia oli erilaisia kuin muut, kuin toisesta maailmasta: kolmiulotteisia ja ihmeellisen eläviä. Hän oli ottanut ne 1800-luvun laatikkokameralla ja kertoi kehitelleensä itse menetelmää.

Muistan nyt, että Valokuvauksen huiput -sarjassa Teemalla puhuttiin alkujaksoissa mm. daguerrotypiassta ja sellaisten kuvien ihmeellisesti presenssistä. En löytänyt mistään nyt esimerkkiä tähän, ja liekö kysymys samasta tekniikastakaan. Ehkä lomalla ehdin katsoa niitä jaksoja lisääkin, onneksi ovat tallennettuna.

Lisäys valokuvista puheenollen: Oletko jo  nähnyt Kirjailijattaren uskomattoman kauniita valokuvia Islannista blogissa Tuulen naapurina?