keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Kuvia ja musiikkia


Kuten kuvasta näkyy, täällä on huhkittu harjoitusmielessä kameran ja salaman kanssa. On ollut ihan studiomeininki, kun on nyt uusi tukeva Manfrotto-jalusta kameralle ja voin käyttää kevyttä vanhaa salaman jalustana. Hirveän kauan aikaa ja tekemistä vaatii kuitenkin jo yhden kuvan saaminen tällaiselta amatööriltä. Alan vähitellen ymmärtää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kuvan rakentamisesta.
 
Puolikuollut amaryllis näytti minusta kauniilta. Salaman takia tarvittiin taustakangasta peittämään kukan takana siintelevän makuuhuoneen näkymistä kuvassa. Miehen pinna kesti noin kymmenen sekuntia violetin fleeceviltin pitelyä, mutta kyllä siitä kuva syntyi.


Muuten on ollut rauhallinen yöpukupäivä. Aamuni on siirtynyt nyt lomalla alkamaan vasta kymmenen jälkeen,  mille vielä pari vuotta sitten olisin nauranut makeasti. Hyvin onnistuu, kun vaan otan verenpainelääkkeet aikaisin. Ilta tietysti vastaavasti on siirtynyt puoleenyöhön ja ylikin. Illalla ja yöllä on ihana katsella rauhassa elokuvia tallennuksesta tai kuten eilen, laatua telkkarista, kun Downton Abbey alkoi taas uusilla jaksoilla.

Ulkona on satanut lunta aamusta asti, joten maailma sielläkin on ihan kohdallaan. Pieni sauvakävely riitti ulkoiluksi.



Pakko lisätä tänne Adelen Don't You Remember, joka on ihanan pakahduttavan tunteellinen. Olen kuunnellut 21-levyä taas siitä asti, kun uudenvuodenaattona katsoin Royal Albert Hallin konsertin. Ja nauttinut!





13 kommenttia:

  1. Juuri tänään juttelin myöskin opintovapaalla olevan kaverin kanssa, kuinka meillä on kääntynyt rytmi aivan poskelleen. Ennen sitä nousi ennen kuuta, että ehti koiran kanssa lenkille ja sitten töihin ajoissa, nyt ei tahdo jaksaa nousta puoli yhdeksältä ylös. Eilenkin nukuin puoli kymmeneen, kunnes Olli tuli katseleen kaveria itselleen, uloskin oli jo asiaa. Luterilainen kasvatus vaan tunkee alitajuntaan eli "se on päivä pilalla, jos ei nouse ajoissa". Pusken ajatuksen takaisin ja päätän nauttia tästä tammikuusta pitkine aamuineen ja alentuineen tehoineen.

    Koko päivä pyjamassa - siinä minulle tavoitetta. Hienoa, että sinä sen jo osaat.

    VastaaPoista
  2. Hyviä kuviasi on ihana katsella.
    Osaisinpa kuvata minäkin ja olisipa kunnon kamera.

    VastaaPoista
  3. Apua!
    missä olet tutustunut tämän Adelen musiikkiin? Siis aivan tajuton yksinkertaista mutta samalla todella vaikuttavaa!

    VastaaPoista
  4. Heh, mulla oli eilen pyjamapäivä ja tänään nousin sängystä yhdeltätoista. Koko ajan hullummaksi menee nämä rytmit tällä muorilla... Vähän alkaa jo huolestuttaa ensin viikko, kun on pakko palata ruotuun.
    Jotain muutakin yhteistä: olen kuvannut amarylliksiä, joista seurannee postaus lähipäivinä.

    VastaaPoista
  5. Aikku, olen ihan opettelemalla opetellut pois siitä luterilaisesta työmoraalista, samoin omista rutiineistani. En saa mitään isompaa aikaan, mutta enää en lomalla sitä odotakaan.
    Nauti siis vapaastasi ja iloitse unenlahjoista ja laiskottelusta!

    Arleena, kiitos kehuista! Kursseilla olen oppinut varsinkin sen, että kuvan pääkohteen pitää olla terävä. Siinäkin on jo haastetta, esim. tämän postauksen kukkateriöt eivät ole täysikokoisina täysin teräviä.

    Anonyymi, Sooloilija se Adelea joskus viime vuonna hehkutti ja kuuntelin tuubista hänen kappaleitaan. Tyttö on vasta 23 ja laulaa kuin elämää nähnyt vanha leidi!

    Päivi, minäkin joudun ensi viikolla töihin ja ihmettelen, miten se kuudelta herääminen taas onnistuu. Olo tuntuu nyt ihanan vapaalta, kun voi olla päivän pyjamassa ja tehdä mitä mieleen juolahtaa.
    Nautitaan vielä näistä muutamasta päivästä!

    VastaaPoista
  6. Hyvin taipuu valo ja kokonaisuus.

    VastaaPoista
  7. Kaikilla pyjamapäivä, siitähän syntyisi pyjamabileet? Minä myös..
    Tuosta kuvien rakentamisesta, olen minäkin huomannut että aikaa vievää on, vaikka harvakseltaan otan n.s. "salikuvia" Puuttuu jalusta. Mutta juuri pari päivää sitten pyöriskelin jalustan kimpussa jossain kaupassa..sieltä se alkaa itää ja pian on kotona :-)

    VastaaPoista
  8. Hienot kuvat amarylliksestä : ) Sain joululahjaksi Adele 21-levyn ja katsoin myös kyseisen konsertin. Mieletön laulajatar kerrassaan.

    Mukavaa Uutta Vuotta ja Vilmalle ja Lunalle rapsutukset : )

    VastaaPoista
  9. Kiitos Ari, neljän vuoden jälkeenkin tunnen olevani aika alussa tämän järkkärin kanssa. Vasta käymäni kurssin myötä on alkanut moni asia avautua. Onneksi ollaan vasta puolivälissä.

    Anna, sen jalustan kanssa voi käyttää pitkää valotusaikaa, muuten ei. Sillä voi saada teräviä kuvia ilman salamaakin. Mutta kauheaa touhuamista se näitten välineitten kanssa on;)

    Erjuska, odotan jo kovasti Adelen seuraavaa levyä. Kaksi edellistä ovat aika erilaisia keskenään ja jälkimmäinen selvästi kypsempi. Ei ihme olekaan 19 ja 21 välillä ehtii tapahtua paljon.

    VastaaPoista
  10. Ylin kuva pysäytti, sanoin ääneen wau. Vanha sommitteluopin silmäni katsoo näköjään edelleen kuvan sommittelua, muusta en tunnu ymmärtävän mitään. Tuo kukka herää tanssimaan, kun katse lähtee valoisasta purkista lehtiin ja varren päähän kuukahtaneeseen kukkaan. Kukka syttyy uuteen loistoon ja lehdet tanssivat voimakkaina.. Eikö vaan?? (ja mittään en oo ottanu!)

    eikka

    VastaaPoista
  11. Eikka, kiitos! Ootkko varma, ettet oo hengittänyt siideriä? Minua viehätti tuo suora vasen laita ja sitten kulmassa nuokkuva kukka. Nyt kun sanot, lehdet tanssivat:)
    Lokoisaa loppiaista!

    VastaaPoista
  12. Kuvausassistentin pitää olla kärsivällinen, tiedän kun olen tytärtä kuvauksissa auttanut ;).

    Tuli Adelen mahtavasta äänestä assosiaatio Janis Jopliniin ja Ella Fitzgeraldiin...

    VastaaPoista
  13. Rita, saa nähdä, mitä tuosta naisesta kehkeytyy, kun pääsee vähän pitemmälle elämässään. Ja toivottavasti pitemmälle kuin varsinkin Janis Joplin ja ikätoveri Amy Winehouse.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...