Olimme tapaninpäivänä syömässä siskoni luona. Tarjolla oli muun muassa juuri savustettua lohta, jota saan harvoin ja siksi se onkin aina herkkujen huippua. Ihania olivat jälkiruokana tarjotut kanelijäätelö ja mustaherukkasorbettikin.
Sain taas ihailla siskoni luomisvoimaa ja väreillä leikkimistä. Hän tekee nykyään käsillään melkein mitä vaan, vaikka se ei mitenkään sivua hänen leipätyötään. Tai ehkä juuri siitä saa sopivaa vastapainoa työlle. Muistan hänen kyllä joskus yliopisto-opintojensa loppuvaiheessa aikoneen lopettaa ne ja hakea käsityöoppiin. Nyt lasten aikuistuttua on aikaa jo siihenkin.
Sain taas ihailla siskoni luomisvoimaa ja väreillä leikkimistä. Hän tekee nykyään käsillään melkein mitä vaan, vaikka se ei mitenkään sivua hänen leipätyötään. Tai ehkä juuri siitä saa sopivaa vastapainoa työlle. Muistan hänen kyllä joskus yliopisto-opintojensa loppuvaiheessa aikoneen lopettaa ne ja hakea käsityöoppiin. Nyt lasten aikuistuttua on aikaa jo siihenkin.
Ylläolevan peiton sisko on tehnyt neulahuovuttamalla ja edennyt ruutu kerrallaan suunnittelemattta kuulemma sen kummemmin etukäteen. Kokonaisuus on kuitenkin minun silmääni aivan täydellinen! Välissä tuolla yläkollaasissa on vanha sohva, joka on somistettu Ikean sängynpeitteellä ja tyynyillä. Alimmaisena olevan neuleen hän on tehnyt villapuseroa varten, ja siitä puuttuu enää hihat.
Kuuntelimme paljon musiikkia, söimme hyvin, me siskot juttelimme ja nuoret pelasivat keskenään jääkiekkopeliä ja koronaa. Iltapäivä oli juuri niin lunki ja ihana kuin vaan joulun jälkeen voi olla.
Piparkakkutalon on tehnyt kummipoikani, joka muuten on päässyt opiskelemaan arkkitehdiksi. Eihän mitenkään arvaisi.
Sinulla on todella taitava ja luomishenkinen sisko! Ehkäpä luovuus menee perintönä pojalle, joka opiskelee arkkitehdiksi (muuten minunkin unelma-ammattini, josta ei sitten tullutkaan ammattiani).
VastaaPoistaTeillä siskoksilla on kyllä ihan selvästi tiettyjä piirteitä, mitä minulta täysin puuttuu. Upeaa värikylläisyyttä syntyy sisaresi luovista sormista. Myöskin piparitalo on taidokkaasti tehty.
VastaaPoistaOlen aivan sanaton.siskosi on todella taitava. Upeita töitä.
VastaaPoistaja kiitos porkkanakakun jaosta- nyt loppuu epäonnistumiset, ellei kyseessä sitten ole leipojan moka.
Sirkka, siskoni mieskin on luova, joten ei ihme, että lapset osaavat kaikenlaista.
VastaaPoistaRuska, meillä äiti on aina piirtänyt ja maalannut, joten sieltä tulee ainakin viehtymys kaikkeen kauniiseen.
Pikkujutut, ei porkkanakakussa voi epäonnistua, jos lukee ohjetta tarkkaan ja mittaa oikein;)
Ihan MIELETÖN tuo viltti! Piparitalokin toki aivan ihana :)
VastaaPoistaOnpa siskosi tehnyt hienoja ja ennakkoluulottomia töitä. Ei sinullakaan kyllä ole peukalo keskellä kämmentä!
VastaaPoistaHyvä ammatinvalinta kummipojallasi, mutta joskus vähän vaarallisen mukanaan vievä. Ainakin minusta on ollut.
Sinulla on lahjakas sisko. En oikeastaan edes ymmärrä, että joku osaa tehdä tuollaista. Ja piparitalon tekijä on suuntautumassa ihan oikealle alalle.
VastaaPoistaJenni, olen kanssasi ihan samaa mieltä:)
VastaaPoistaPäivi, no nyt selvisi;) Siskoni on taitava myös lasinkäsittelyssä, mikä minusta on ihan uskomatonta.
Kirjailijatar, on varmasti riemastuttava tunne, kun saa omilla käsillään aikaan jotain mieleistä.
Huovutustyö on ollut hidasta (oletus) ja tarkkaa touhua, mutta lopputulos on hieno.
VastaaPoistaSiskosten kanssa on aina rattoisaa (kokemuksesta tiedän).
Arleena, siskojen kanssa on niin helppo olla!
VastaaPoistaArleena, siskojen kanssa on niin helppo olla!
VastaaPoista