sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Kerrottua


Jokin aika sitten nuppuisena kuvaamani kerrottu tulilatva on puhjennut yhtäkkiä kukkimaan. Ja mikä kukinta! Kukkia on tavalliseen tapaan paljon, mutta kerrottuna latvus on hauskasti ruuhkaisen näköinen.





















Olen nyt ottanut Nikonilla kaikki kuvat sekä raw- että jpeg-muodossa ja huomannut viehättyväni niukanvärisistä raw-kuvista enemmän, niitä tarvitsee muokata vain kevyesti. (Raw siis tarkoittaa sitä, että kuva tallentuu sellaisenaan ilman pakkaamista tai värikorjauksia.) 

Vähän aikaa sitten esittelin näitä nuppuja:







Täydessä kukassa väri on oikeasti intensiivisen syvä pinkki.

13 kommenttia:

  1. Tulilatva näyttää ihan ruusulta. Se on kaunis. Minulla on terassilla valkoinen tulilatva ja olen myös ihastellut sen kestävyyttä ja kauneutta. Ovat nämäkin kukat kertaheitolla saaneet jalansijaa myös meillä. Aikaisemmin ne olivat pieniä kurttusia rääpäleitä enkä koskaan ostanut niitä.
    Nyt on toisin, liekö lajia jalostettu jollakin tapaa,.

    VastaaPoista
  2. Ai mikä mahtava kukka! väri on kyllä vahva. Kuvasi ovat niin kauniit, pidän niistä kovasti.

    VastaaPoista
  3. No on kukkasia kerrakseen! Hyvä että niiden värloistoa saa ihailla täällä. Meillä pihassa kukkii yksi narsissi ja sisällä kaikki peittyy pölyyn.

    Sadepäivänä ei mikään näytä kivalta.

    eikka

    VastaaPoista
  4. Kauniita kuvia, kauniita kukkia.

    Samat sanat, otan kuvat Nikonilla pääasiallisesti raw-muodossa mutta en juuri koskaan muokkaa niitä muuten kuin pienennän blogia varten.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Anna! Näistä on ollut paljon iloa.

    Arleena, onneksi on tuotu uusia värejäkin. Joskus oli vaan sitä tulenpunaista. Valkoinen on tosi kaunista.

    Valokki, näissä on vähän sellainen vanhan roosan sävy, ei mikään puhdas pinkki.

    Eikka, sadepäivä on täälläkin, siksi kai viihdyn koneella aivan liian hyvin. Kummasti se vaikuttaa vaan mielialaankin. Toivottavasti saat viettää kivan illan kuitenkin!

    Pikkujutut, ehkä se raw onkin yksi salaisuuksistasi, joita olen yrittänyt onkia:D Sinun kuvissasi on niin herkkä tatsi, että olen miettinyt, miten otat ne.

    VastaaPoista
  6. Ihastuttavia Tulilatva-kuvia!, huokaisee täällä sellainen, joka ei yhtään tykkää Tulilatvasta. Taidan kääntää nyt takkini tässäkin asiassa:))

    VastaaPoista
  7. Oho, ei uskoisi tulilatvaksi! Olen pitänyt sitä aina tylsyyden huippuna, mutta nämä kuvat todistavat ihan muuta.
    Nuo vaahteran lehdet ovat ihan kuin lepakon siipiä.
    Meri

    VastaaPoista
  8. Komeaa markroilua! Eipä uskoisi että kyseessä on tulilatva. Tuo muinoin niin vaatimaton jokaisen bensa-aseman koriste. Hienoja!

    VastaaPoista
  9. Rva Pioni, onneksi näitäkin on vähän kehitelty:)

    Meri, nämä kerrotut ovat eri näköisiä, mutta eivät lempikukiksi vieläkään yllä.

    Lepis, tarpeeksi läheltä katsottuna mikä tahansa on mielenkiintoista;)

    VastaaPoista
  10. Heheh...salaisuus on ihan jotain muuta :). lähtee kropan asennosta...mutta on joukossa niitä jpegejäkin...Suurin auvustajani on tämä valo, joka on niin uskomaton.

    VastaaPoista
  11. Voi elämä kuinka RAKASTAN tuota väriä! Vaaleanpunainen on sellainen väri, joka saa koko mieleni laukkaamaan vinhaa vauhtia - rakastan, rakastan :)

    VastaaPoista
  12. Pikkujutut, valon perässähän ne muutkin taiteilijat ovat etelään kulkeneet;)

    Marika, jotain tuollaista koen minäkin, tuo väri saa naisen hurmoksiin!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...