tiistai 28. joulukuuta 2010

Joulunpunainen ja lumivalkoinen


Olinko se minä, joka kirjoitti, että tänä jouluna ei tee mieli yhtään punaista? Kun aatto lähestyi, näytti kotona niin ankealta, että piti kaivaa esille vanha punainen liina olohuoneen sohvapöydälle ja ainakin yksi punainen tyynynpäällinen kaapista. Vasta sitten alkoi näyttää aidolta.

Kun pääsin tulppaanikauppaan, oli punavalkoinen itsestään selvä valinta, vaikka valkoisia olin aikonut hankkia.  Plantagenista ostin myös noita valkoiseksi maalattuja oksia, ne olivat hauskoja maljakossa. Pitkät punaiset kynttilät paloivat kaksi pitkää päivää, juuri kuten pitikin.


 
Joulu sujui mukavasti. Kävimme taas aatonalkajaisiksi uimassa läheisessä kylpylässä. Meidän lisäksemme siellä oli noin viisi ihmistä ennen puoltapäivää. Minä sain nauttia naisten ruusunvärisen pesuhuoneen putoussuihkusta ja sadesuihkusta ihan yksin. Saunomisesta kun en tykkää, olivat ruusu- ja kristallisauna aivan liian kuumia, mutta ne luontoäänet ihanan rentouttavia. 

Panoraama-altaan reunalla lämpimässä vedessä lilluessa katselimme koko perhe lumiseen metsään ja siitä kauas alarinteeseen päin. Kiersimme kaikki poreet ja hierovat vesisuihkut, hyvin lämpimän altaan ja kuntouintialtaan. Pojat hyppäsivät tietysti vielä jääkylmään kaivoonkin. Veden lorina ja suihkujen voimakas solina häivyttivät kaiken joulustressin mielestä. Se oli meidän joulurauhan julistuksemme.


Aatona jaoimme lahjat, mutta siskon perheen tullessa kylään joulupäivänä sain yllättäen uuden satsin lahjoja. Paketit olivat herkullisen värisiä, samoin sisältö.


Lunta ja pakkasta, aikaa, rakkaita ihmisiä, ruokaa ja hyviä lahjoja, mitä muuta voi joululta toivoa. Olen tyytyväinen.

10 kommenttia:

  1. Ihanat lahjat sait ja punaistakin sopivasti. Niinhän se joulu meni taas nopeasti, mutta tunnelmaa riittää niinkauan kuin koristeet ovat paikoillaan.
    Hyvin on syöty, niin hyvin, että vatsaa nipistelee. liekö lanttulaatikon syytä.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaapa autuaalliselta ja kivalta joululta kaikkinensa :) Mahtava kylpyläkin teillä lähellä. Kelpaa siellä hoitaa itseänsä.

    VastaaPoista
  3. Mukava kuulla teitin joulusta. Tuo kylpylästä lukeminen jo toi rentoutuneen mielen ,varsinkin kun siellä ei tunnu enää aattona käyvän porukkaa. Pitää mennä joskus käymään siellä kylpylässä teillä käydessä.

    Sattuipa hyvin tämä punavalkoinen teema lahjojen kanssa yksiin =D

    Mukavaa loppuvuotta ja hyviä uudenvuoden pippaloita!

    eikka

    VastaaPoista
  4. Punaisen ystävä toteaa, että osuva yllättäinen värivalinta. Tammikuulla ehdit vielä siirtyä valkoiseen. Ihana aattotunnelma ja suloinen pilkullinen lahja!

    VastaaPoista
  5. Suloisuudessaan sai hymyn huulilleni tuo pilkullinen vati! Ihana! Minä täällä kylmäpussi polvessa vaan vaihtuen kyyhöttelen:) Ja tutkailen tuota joulukuusta. Kummaa, yleensä olen kynsin hampain siitä pitämässä kiinni yli loppiaisen, mutta nyt sormet syyhyävät jo ottamaan koristeita pois. Mietin, että kiukuttelenko joululleni tästä osalleni tulleesta kipumokomasta.Hmh.
    Punainen pilkullisena tuntuu raikkaan keväiseltä.....
    VAnhan vuoden viimeisiin päiviin iloa ja valoa sinulle! Kohta saamme toivotella uuden alkavaksi. Olkoon se hyvä ja siunattu!

    VastaaPoista
  6. Mies valitti meille, kun kuusessa ei ole punaisia palloja. Onneksi kylään tuli tuttava, jolla oli punainen paita.

    Miten Vilman joulu meni? Kyselee Olli.

    VastaaPoista
  7. Manteli, olkoot joulukoristeet vielä uuteenvuoteen asti, mutta heti lauantaina saavat lähteä. Tulppaanit panin jo pois. Joulun pehmeys viipyy vielä mielessä.

    Marja-Leena, kiitos!

    Ruska, jostakin syystä en muista tuota kylpylää muina aikoina, vaikka se on aina tuossa lähellä.

    Eikka, hauskaa uuttavuotta teillekin, toivottavasti ilo pirskahtelee kilpaa rakettien kanssa!

    Rva Pioni, melkein kaikki astiani ovat käytännöllisesti valkoisia, sinisiä laseja lukuunottamatta, joten punainen on kiehtova väripilkku niiden keskellä.

    Tinttarus, kipu tekee joskus minutkin oikulliseksi. On ihana oikutella vaikka joulukuusen tai muun elottoman kanssa sydämen kyllyydestä;) Helli itseäsi!

    Olli, Vilma piti erityisen paljon kinkusta ja vahti sitä ahkerasti aina kun se otettiin esille. Lahjaluuta järsiessä kului myös pitkät tovit, kumpikin koira vierekkäin. Loppuaika menikin nahistellessa, aina ei tiedä, kuinka ystävällisissä merkeissä, mutta ainakin ilman haavereita.

    VastaaPoista
  8. Aivan mahtava jouluun aloitus tuo lähes tyhjässä kylpylässä hiljentyminen.

    VastaaPoista
  9. Niin on, Rita, ja on kiva keksiä uusia omia perinteitä:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...