maanantai 19. heinäkuuta 2010
Helteessä
Jotenkin näyttää aika houkuttelevalta tällainen paksu kivimuuri. Siellä ainakin on viileää, paitsi mitä nyt oopperapuolella, kuulemma. Viileää on ollut linnassa aikanaan talvellakin, toisaalta.
Virkistävää tuulenvirettä on saatu onneksi tänään täällä kotona Jyväskylässäkin. Asteita oli päivällä sen verran edellispäiviä -viikkoja- vähemmän, että tohdin lähteä pyörällä kaupungille eikä tarvinnut pelätä lämpöhalvausta. Kävin tuulettamassa päätäni ja ystävän kanssa syömässä salaatit Foodin terassilla. Viikkopestini koirahoitajana olisi muuten liian rankkaa.
Tarvittaisiin tuollainen aitaus pihalle, että nämä kaksi mäykkäriä voisivat olla vapaana ulkona. Yhtäaikaa niitä ei oikein voi viedä kävelylle, kun toinen on luonteeltaan etana ja toinen apina. Ja pientä puutetta meillä on sekä johtajuudessa että koulutuksessa. Minulta tahtoo mennä hermot siinä touhussa, vaikka pitkämielinen olenkin jo tähän ikään.
Hyvä uutinen on kai sekin, että kotona sisälämpötila on pudonnut jo kolmestakymmenestä kahteenkymmeneenkahdeksaan. Pienestä sitä pitää iloita. Silti helle vaatii veronsa ja nukahdan sohvalle pari kertaa päivässä.
Linnat ovat kiehtovia käyntikohteita. Olisi kiva tietää enemmän siitä, miten niissä on arkielämä pyörinyt. Miten on hoidettu muonitus, onko siellä ollut eläimiä, missä on nukuttu, miten on vesi tullut ja mennyt. Ylimmän kuvan torneissa sentään näkyy vessaulokkeita. Sekin on arkea.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onpa uljaat kuvat!
VastaaPoistaTosiaan, mitenköhän sitä arkea on siellä pyöritetty, minäkin usein mietin. Talvella ainakin tuollaisessa linnassa kuolla kupsahtaisin, olen niin palelevaista sorttia.
Vinkeät vessaulokkeet :)
Teillä on näemmä sama juttu kuin meillä! Meilläkin on täällä talossa jatkuvasti +30 mutta nyt ollaan saatu sitä kuin ihmeen kaupalla putoamaan +28:aan :)
VastaaPoistaIhan ihmetyttää välillä, kun ulkosalla on vaikka +18 ja meillä on kaikki ikkunat ja ovet auki, mutta lämpö vain sinnikkäästi pysyy siinä kolmessakymmenessä. Paitsi nyt edes se +28 - JIPII!
Meillä on kolme koiraa, joista kaksi käyttäytyy mallikkaasti ja nuorimmainen on oikea hulivili. Sen kanssa on aina yhtä hullunmyllyä kävellä jossain missä tulee vastaan ihmisiä/koiria.. Täällä meillä päin ei paljon tule ketään vastaan.
Tuo etana/apina vertaus on niin loistava ja juuri sitähän se on. Ymmärrän "tuskasi". Mutta kiva, että on jotain muutakin aktiviteettia ja onneksi pahimmat helteet taitavat nyt olla ainakin hetkeksi takana.
VastaaPoistaMeillä sisälämpötila on laskenut parhaimmillaan jo 25 asteeseen. Eilen aamulla jo melkein palelin sisällä. Mikä ihana tunne!
Omenaminttu, uljas on paikkakin! Muistaakseni vain Turun linnassa olen nähnyt keittiötiloja ja muuta arkielämään liittyvää. Ja Salzburgissa näin vanhan sisävessan;)
VastaaPoistaMarika, ihailen aina niitä, joilla kaksi tai kolme koiraa kulkee nätisti rinnakkain. Meillä nämä kaksi nuuskivat ja kulkevat nenä maassa kumpikin omia teitään, tai nuorempi hyppii toisen päällä.
Missy E, Luna etenee välillä metrin minuutissa nuuskiessaan tarkkaan kaiken. Välillä se ei muista juoda ja hyytyy ihan paikoilleen, pitää kantaa kotiin ja pakottaa juomaan.
Tänään on ulkona vaihteeksi ihanan pilvistä ja viileää!
Kolmena kesänä olen oopperoista nauttinut tuolla linnassa. Yksi kesä hotellihuoneemme seinän takana asusti bassoa laulava mies. Selvitteli aamuisin kurkkuaan, kuunteleminen oli ilmaista :)
VastaaPoistaTotta, linnat ovat sangen kiehtovia :) Vanhat kivikirkot myös. Niistä kuuluu historian siipien havinaa.
VastaaPoistaVoi tuota sun koirahoitolaa...
VastaaPoistaAlimmassa tornikuvassa on vallan mainiot punaruskeat ja vihreät yhdistelmät sinitaivasta vasten. Minuakin nykypäivän linna musiikillisine ilmapiireineen houkuttaa enemmän kuin mennyt aika kalsean, kosteine seinineen. Liekö linnasta päässyt ailloin minnekään ihmisten ilmoille? Nyt on lähteminen ja lähtemättömyys täysin vapaaehtoista.
Arleena, hävettää ihan, ole kertaakaan vielä käynyt oopperajuhlilla. Ehkä vielä ehtii. On varmasti ainutlaatuinen kokemus tuossa ympäristössä.
VastaaPoistaRuska, vanhojen seinien sisällä alkaa aina miettiä, miten siellä on eletty, millaisia kohtaloita nähty.
Rva Pioni, kauhean epämukavaa ja epäterveellistähän tuollaisessa linnassa on ollut majailla. Ja mikä lienee ollut yksittäisen sotamiehen arvo tai kohtalo noina aikoina.