Joku muu saattaisi olla täynnä energiaa päästessään jo näin toukokuussa kirmailemaan kesälomalle. Minä olen pysähtynyt kokonaan. Teen tietysti normaaleja arkihommiani ja ulkoilen koiran kanssa, mutta muuten olen vain ja annan ajan kulua. Siirrän töitä kuten housujen kavennusta ja ikkunanpesua koko ajan kauemmaksi. Vähitellen on alkanut hävettää tämä rajaton oman ajan ja tilan tarve. Missä menee sen ja sietämättömän laiskuuden raja?
Olen onneksi päässyt eroon matkoilla vaikutelmien ahnehtimisesta ja nähtävyyksien koluamisesta kirja kädessä, kuten ennen. Olen ollut juuri sellainen Helena Petäistön ensimmäisessä kirjassaan mainitsema ahkera muurahainen, mutta onneksi alkanut nyt muistuttaa enemmän huoletonta heinäsirkkaa.
Pari opaskirjaa on sentään kirjastosta hankittuna, että voi vähän tutustua paikkaan etukäteen, mutta kevyesti. Vain kevyesti.
Tämä saattaa jäädä näkemättä. Liput pitäisi tilata ties kuinka paljon aikaisemmin.
Tämä saattaa jäädä näkemättä. Liput pitäisi tilata ties kuinka paljon aikaisemmin.
On totta, että tuota da Vincia on vaikea päästä katsomaan. Suosittelen kuitenkin, että yrität, sen verran mykistävä teos se on. Ja voihan sitä vielä netistä tarkistaa, jos lippuja vaikka olisikin jäljellä.
VastaaPoistaHauskaa matkaa!
Etköhän sinä itse tiedä omat rajasi, eli laiskottele niin paljon kuin haluat! Matkalle lähdössä on matkan odotus joskus jopa jännittävämpää kuin itse matka..
VastaaPoistaItsensä ruoskiminen *peukku alaspäin*
VastaaPoistaAnsaitusta vapaasta nauttiminen *peukku ylös*
eikka
Ota vain niin iisisti kun pystyt ja nauti siitä, että saat olla. Olet sen ansainnut.
VastaaPoistaSiellä etelässä saattaakin ilma olla hyvinkin erilainen kuin täällä. Meidän matkalle taitaa osua samanlaiset kelit kuin mitä täälläkin on. Toiveissa olisi silti aurinkoa eikä tippaakaan sadetta.
Ofelia, viikonloppulippuja joutuu odottamaan useita viikkoja, sanottiin sivulla. Olen aina ihaillut Leonardo da Vinciä, siitä asti kun nuorena näin televisiosta italialaisen sarjan.
VastaaPoistaElisa, onneksi kaiken vetelehtimisen vastapainoksi kävin pyörällä kaupungin toisella laidalla eli yhteensä tuli ainakin 15 kilometriä mäkistä maastoa. Eikä tehnyt edes tiukkaa.
Eikka, ikipositiivinen kannustaja ja laiskuuden ymmärtäjä:)
Missy E, tähän mennessä on säät suosineet matkojani viimeiset parikymmentä vuotta. Joskus nuorena kävin Luganossa enkä muista siitä mitään muuta kuin kaatosateen. Olen tutustunut kaatosateessa Amsterdamiinkin. Sitten tuli kai ilmastonmuutos.
No hyvä kun osaat pysähtyä. Ihan tarpeeksi olet jo hosunut ja reuhtonut melkein viisikymmentäviisi vuotta. Saat ihan luvalla ottaa jo olla rauhallisemmin. Sielu osaa palata vain aloillaan olevaan ihmiseen, joka on vastaanottavainen ja avoin.
VastaaPoistaMeri
Halua isin olla myös ensi viikolla matkalla jonnekin. Etelämpään.
VastaaPoistaPieni minimatka odottaa sunnuntai-iltana minuakin, siitäkin jo iloiten poden matkakuumetta, vaikka ei se sen kummempi ole.
Matka on aina uuden ammentamista ja antaahan se mukavasti säpinää elämään.
Ihanaa matkan odotusta - ja siksihän matkalle mennään, ettei stressata aikatauluista vaan nautitaan ja rentoudutaan.
VastaaPoistaSiispä laiskottelet niin paljon kuin huvittaa ja kiertelet paikkoja silloin kun sellainen fiilis on :)
Meri, ihanasti sanottu tuo että sielu osaa palata vain aloillaan olevaan ihmiseen. Ehkä joittenkin sielut kestävät vauhtia paremmin, joittenkin huonommin. Kuulumme siihen jälkimmäiseen porukkaan:)
VastaaPoistaArleena, pienikin matka virkistää välillä, vaikka naapurikaupunkiin. Ainakin isompaan;)
Hanna, en kauheasti tykkää etukäteen sovituista matkaohjelmista. Mistä sitä tietää säästäkään. Tehdään, mitä tekee mieli.
Sulla on nyt täällä blogissa hyvä tunnelma, tuo downshifting näyttää tuossa niin ihanalta ^^. Meikäläisellä menee kevät ja kesäkin aina vähän upshiftaillessa, blogitouhu jää aivan sivubisnekseksi. Mutta täytyy silloin tällöin piipahtaa.
VastaaPoistaOikein mukavaa reissua sulle toivottelen, kuulostaa hienolta tuo huolettomana heinäsirkkana matkailu!
Tuuluska, sulla on nyt kuuma sesonki päällä, toisin kuin täällä. Mulla paahtaa töissä sijainen ja saan itse tehdä mitä lystään. Ei paha!
VastaaPoistaAi että, ihana matka edessä!
VastaaPoistaAika ajoi loksahtaa tuohon syyllisyyden tunteeseen, kun ei ole tehnyt sitä ja sitä eikä saanut aikaiseksi tuota ja tuota. Mutta onneksi siitä osaa ja voi myös itsensä vapauttaa. Muurahainen voi muuttua heinäsirkan kaltaiseksi. ;)