Uneliaita kotipäiviä, eikä mitään jännittävää kirjoittamista. Ulkoilua pehmeässä sohjolumessa tai palloleikkejä kotona Vilman kanssa. Koira kyllä pitää itsensä toimeliaana ja on vasta keksinyt palloleikkien ihanuuden. Päiväuniakin se vetää vähän väliä ja niin minäkin siinä sivussa.
Olen tehnyt itselleni listaa rästissä olevista kotitöistä ja saanut siitä jopa muutamia ruksattua pois. Sohvatyynyjen pesun ja muun mukavan jälkeen siellä lukee liesituulettimen pesu ja sehän on aina yhtä vastenmielistä aloittaa.
En löydä itsestäni millään sellaista kotihengertär-naistyyppiä, joka reippaasti tarttuu aamulla kotitöihin ammattimaisella otteella, puistelee, kuuraa ja tuulettaa sen enempiä miettimättä. Tunnen kyllä sellaisiakin ja jaksan aina ihmetellä ja ihailla.
Tämä oma naistyyppi tarttuu kyllä mielellään vanhentuneeseen piimäpurkkiin ja vääntää sen kolmeksi piimäkakuksi pakastimeen. Samoin myös vähitellen syö ne sieltä päiväkahveilla.
Se reipas naistyyppi ei myöskään haikailisi joka välissä tietokoneella, vaan lähtisi kodin siivottuaan kuntosalille harjoittamaan entisiä lihaksiaan, nykyisiä raskaita ja velttoja ruumiinosia. Tälle toiselle taas riittää koiran kanssa talsiminen ylämäkeen päivän liikuntasuoritukseksi.
Marjatta tytti arveli että
kukat ei tarvitse lainkaan vettä.
Sekös kukkia hymyilytti:
"Voi sinä laiska, laiska tytti!"
Tästä runosta me lapsena tykättiin Hanhiemon iloisessa lippaassa ja se nauratti kovasti. Äiti kun oli nimeltään Tytti Marjatta eikä tosiaan mikään kauhean ahkera koti-ihminen hänkään. Kävi tietysti myös kokopäivätyössä toimistossa kuutena päivänä viikosta. Mutta eihän lapsi sitä ajatellut.
Täytyy myöntää että iän myötä minäkin olen antanut tälle samaiselle tyypille enemmän valtaa ;) Toista se oli silloin kun tenavat oli pieniä, virtaa oli!
VastaaPoistaMutta ollaan armollisia itsellemme, joohan? ♥
ei elämän tartte olla jännää, arkipäivätkin kivoja.
VastaaPoistaVälillä sitä ja välillä tätä. Oothan sä aika hengetär kuitenkin kun kokkailet ja leivot, jotain muutakin kun vaan perunaa ja kastiketta (noita ollenkaan väheksymättä ^^).
VastaaPoistaMutta kyllä mustakin tuntuu että ikinä en niin paljon saisi tehtyä kun just esim. oma äiti on aikoinaan tehnyt.
Sen kerran pari vuodessa, kun liesituulettimen pesee, niin kiittää sitä helposti irtoavaa metallihäkkyrää, jonka pesuun menee muutama minuutti. Ei kai sitä tartte sieltä sisältäkin pestä..?? Ennen oli kaiken maailman suodattimia sun muita.
VastaaPoistaLomalle olen suunnitellut korkeintaan vadelma-juustokakun tekemistä, muuten nukkumista, lorvailua ja yksi pitkä lenkki.. siinäpä sitä on kuuden päivän lomalle tekemistä. Jaksaa sitten käydä töissä kesälomaan asti :)
Musta tuntuu, että sellaiset maatalojen tyttäret ovat niitä kotihengettäriä. Meillä on ehkä jotain muuta, kaupunkilaistytöillä, vahvuuksia. Ja aikamoinen emäntä olet kyllä sinäkin.
Eikka
Olen kyllä ihan eri mieltä tuosta kotihengettäryydestä. Teillä jos missä on aina kodikasta ja tiedän, että vietät aika paljon aikaa keittiössä loihtiessa herkkuja perheellesi. Eihän kukaan huomaa, että liesituuletin on likainen. Rehellisesti sanottuna en ole edes tiennyt, että se pitäisi joskus putsata. Kotoinen tunnelma ja välittäminen välittyy kyllä kaikesta teillä. Ja olemmekin äärimmäisen kiitollisia ja iloisia, että saamme teillä vierailla!
VastaaPoistaSinulla on lista tekemisistä.
VastaaPoistaSehän on aika hyvä muistuttaja.
Meillä on lista vain muistissa.
Aina on hyvä syyttää muistia,
jos joku jää tekemättä.
Kunpa saisi edes sen listan väännetyksi...huoh!
VastaaPoistaTäällläkin yksi kaupunkilaisnainen, joka aina välillä saa hengetärkohtauksia, mutta liian harvoin ;D
VastaaPoistaIrtoaiskiko sinulta paria pääsiäisreseptiä - ei taas keksi mitään.. Joku kiva jälkiruoka ?
kyllä, minä taidan olla myös sitä piimäkakkutyyppiä.
VastaaPoistaElisa, vaikea joskus uskoa itsestään, miten paljon sitä virtaa nuorena olikin! Ja pitkäänhän se nuoruus kesti, ei ihme, että nyt on jo akut aika tyhjinä.
VastaaPoistaHannele, olet oikeassa, arki on parasta, sitähän kuninkaalliset ja julkkiksetkin aina kaipaa:)
Tuuluska, sulla on ollut ahkera äiti. Mulla on siitä erilainen tilanne, että olen kyllä itse ollut ahkerampi kuin äitini. On pitänyt näyttää itselleen, että on parempi, mikä on koitunut osittain ongelmaksenikin.
Eikka, on meillä ainakin liesituulettimen sisällä semmoinen kakkuvuoan näköinen häkkyrä, joka pitää pestä, samoin muutkin sisäpinnat. Muistan pestä ehkä kaksi kertaa vuodessa ja aina siellä on keltaista rasvaa, yök.
Maalaistaloissa on minunkin käsitykseni mukaan kasvatettu kunnon tyttäriä, jotka osaavat tehdä eikä meinata. Niskavuoren henkeen;) Mutta ollaanhan mekin melkein kunnon ihmisiä, vaikka näitä perinteisiä avuja puuttuukin. Ja ollaan ainakin naitu maalaispojat, jos nyt se jotakin auttaa. (Ei auta.)
Missy E, mieluisille vieraille tietysti haluaa luoda hyvän tunnelman ja panna parasta pöytään:D
Tämä asenne on meillä jo sukupolvesta toiseen kierrossa, kun omat vanhempani ovat aina saaneet meidät tuntemaan itsemme äärimmäisen tervetulleiksi ja mieluisiksi vieraiksi.
Arleena, minä muistan asiat, jotka olen kirjoittanut paperille, muuten en. Jos ostoslista on unohtunut kotiin, alan muistella, miltä se näytti. Siitä vähitellen tulee mieleen kaikki. Ei nyt valokuvamuisti, mutta näkömuisti kuitenkin.
TAru, olen varma, että olet juuri niitä kadehtimiani maalaistalon tyttäriä. Oletko?
Soolis, intouduin kirjoittamaan sulle sähköpostia, mutta ei siihen kyllä yhtään jälkiruokaa tullut. En ole itsekään miettinyt niitä vielä, mutta heti tulee mieleen ainakin appelsiini-passionsalaatti, suklaakiisseli ja sitruunarahka pakastemarjojen kanssa.
Nelle, voin kuvitella, että sinä olet luova kyky keittiössä ja joku muu saa hoitaa siivouspuolen. Toivottavasti niin onkin:)
No nyt löytyi selitys: Hanhiemon iloinen lipas oli lapsena luvussa ja toinen nimeni on Tytti (vielä väliviivalla ensimmäiseen nimeen liitettynä...)
VastaaPoistaAi kauheeta! Joskus olen ollut sellainen toisenlainen naistyyppi, taisin siivota sen pois. Koneella käyminen välillä on ihan mukavaa ja siivoaminen käy kuntoilusta. Ei kai kotona tarvitse suorittaa.
VastaaPoistaListatkin ovat ahdistavia. Toisinaan niitä on tehtävä. yäk.
Löytyipä mukava blogi!
VastaaPoistaHeljä, Tytti on oikeastaan aika harvinainen nimi. Lapsena se oli minusta ruma nimi, mutta nyt kuulostaa kivalta, ja sitä on jonkin verran lapsilla.
VastaaPoistaLepis, mulle kyllä sopii koota harhailevat ajatukseni listoiksi. Sillä tavalla saan vähitellen tehtyäkin jotakin.
Rva Vihreä, kiva kun löysit omenapuun alle!
Tulin uudelleen blogissani näkyvän kirpeän-virkistävän-limen-kuvan perässä.
VastaaPoistaTuli ihan vesi kielelle!
Hmm...oli meillä kotona maatila : )
Ja siskoliini tuolla jo kertoilikin, miten meidän äiti teki kyllä paljon enemmän, kuin mitä itse nyt.
Mä en tiedä, edustanko semmoista maatilan kasvattia, mitä ajattelet = )
Varmaan meistä sisaruksista kaikista laiskin ja mukavuudenhaluisin :D
Kiitos, ihania ohjeita!
VastaaPoista