Heippa Omenapuu! Päivä päivältä Riitu ottaa valtaa talosta! Lähetimme viestiä. Vilma on kuin kaksoisolento sisarestaan, eli aivan vastustamaton. omat periaatteet on kaivettu kaikkiin mutakuoppiin pennun tulon jälkeen! Kaikkia hyviä halauksia!
Vicki, kuvissa tulee ohimenevät ilmeet ikuistettua hauskasti, kuten sinun pikkukuvassasikin!
Ari, tähän sattui kyllä neidon parhaimmat poseeraukset tähän asti.
Tuula, kiitos postista! Luin sen kyllä tuoreeltaan, mutta vastaaminen on vielä jäänyt. Ihan samannäköisiltä tytöt kyllä näyttävät kuvissa ja samanlaiset taitaa olla elkeetkin!
Nelle, tämä kai se parasta eläimissä onkin, että niistä saa jatkuvaa hupia.
Sooloilija, alimman kuvan ilmeestä olen iloinen, että se tuli ikuistettua. Väsyneenä koirastakin voi saada hyvän sarjan.
Mimmuli, Vilma on tässä asettumassa yöunille, siitä nämä raukeat ilmeet.
Lepis, tämän jälkeen Vilma nukkui miehen kainalossa pari yötä, minä en. Mieti kaksi kertaa;)
Pikkujutut, meillä ei ole kokemusta mistään muusta kuin mäykyistä, kun suvussa ja ystäväpiirissä on tasan kaksi koiraa ja kumpikin ovat pitkäkarvaisia mäyräkoiria. Joten se oli itsestäänselvä valinta.
Yritin jo kerran kommentoida, mutta ei tainnut tulla viesti perille.
Ekassa ja viimeisessä kuvassa on kyllä legendaarinen mäykkäri-ilme, tyyliin "hittojakos siinä kuvailet". Isovanhempieni mäykkäri näytti aina tuolta kun esitti olevansa loukkaantunut jostakin tai halusi olla rauhassa (ikään kuin mäykkäri osaisi olla ihmisten seurassa rauhassa). Lunastakin on pentuajoilta tuollaisia kuvia aika paljon, ei tykännyt kauheasti kuvaamisesta. Mäykkäreissä on kyllä parasta tuo luonteikkuus. Jotenkin samaistun niihin todella hyvin. =)
E, Vilma saattoi hyvin olla samaa mieltä kuin Lunakin kuvaamisesta, ei jaksanut vaan enää panna hanttiin, kun nukutti niin vietävästi. Luonnetta ja särmää näissä on, se on totta, ja on sinussakin!
No onpa kyllä ihana sarja hellyttäviä ilmeitä. Eihän tuollaista voi vstustaa. Miehen pitää varmaan alkaa nukkumaan selällään, että mahtuu yksi tyttö toiseen ja toinen toiseen kainaloon.
Siis, ihan mieletön sarja! Kiitos, Katriina, tästä tulee juhannusfiilis.
VastaaPoistaTodellakin mallin ilmeitä, ihminenkään ei pysty tuollaiseen :D
VastaaPoistaHeippa Omenapuu!
VastaaPoistaPäivä päivältä Riitu ottaa valtaa talosta! Lähetimme viestiä. Vilma on kuin kaksoisolento sisarestaan, eli aivan vastustamaton. omat periaatteet on kaivettu kaikkiin mutakuoppiin pennun tulon jälkeen! Kaikkia hyviä halauksia!
voi elämä, sai kyllä hymyn irtoamaan. Mahtavaa! ;)
VastaaPoistaMahtavia ilmeitä! Katseet kertovat paljon Vilmalla, voi että!
VastaaPoistaVoi että kun on kaunis pentu=) <3 Ihanasti olet vanginnut kaiken oleellisen mäykystä=)
VastaaPoistaVoi hyvät hyssyrät sentähen että se on söpö! Kyllä taas kuume iskee tähän päähän...
VastaaPoistaSopo, sopo on.
VastaaPoistaLapset ovat vaakuuttuneita etta mayrakoira meillekin....sitten joskus.
Juu, olen niin söötti, pääsen varmaan aamullakin kainaloon:)
VastaaPoistaIhana!
VastaaPoistaVicki, kuvissa tulee ohimenevät ilmeet ikuistettua hauskasti, kuten sinun pikkukuvassasikin!
VastaaPoistaAri, tähän sattui kyllä neidon parhaimmat poseeraukset tähän asti.
Tuula, kiitos postista! Luin sen kyllä tuoreeltaan, mutta vastaaminen on vielä jäänyt.
Ihan samannäköisiltä tytöt kyllä näyttävät kuvissa ja samanlaiset taitaa olla elkeetkin!
Nelle, tämä kai se parasta eläimissä onkin, että niistä saa jatkuvaa hupia.
Sooloilija, alimman kuvan ilmeestä olen iloinen, että se tuli ikuistettua. Väsyneenä koirastakin voi saada hyvän sarjan.
Mimmuli, Vilma on tässä asettumassa yöunille, siitä nämä raukeat ilmeet.
Lepis, tämän jälkeen Vilma nukkui miehen kainalossa pari yötä, minä en. Mieti kaksi kertaa;)
Pikkujutut, meillä ei ole kokemusta mistään muusta kuin mäykyistä, kun suvussa ja ystäväpiirissä on tasan kaksi koiraa ja kumpikin ovat pitkäkarvaisia mäyräkoiria. Joten se oli itsestäänselvä valinta.
Eija, kainaloon pääsee aina!
Inkivääri, olit samaan aikaan linjoilla. Saatiinpahan meillekin vähän vipinää!
VastaaPoistaYritin jo kerran kommentoida, mutta ei tainnut tulla viesti perille.
VastaaPoistaEkassa ja viimeisessä kuvassa on kyllä legendaarinen mäykkäri-ilme, tyyliin "hittojakos siinä kuvailet". Isovanhempieni mäykkäri näytti aina tuolta kun esitti olevansa loukkaantunut jostakin tai halusi olla rauhassa (ikään kuin mäykkäri osaisi olla ihmisten seurassa rauhassa). Lunastakin on pentuajoilta tuollaisia kuvia aika paljon, ei tykännyt kauheasti kuvaamisesta. Mäykkäreissä on kyllä parasta tuo luonteikkuus. Jotenkin samaistun niihin todella hyvin. =)
T. E
E, Vilma saattoi hyvin olla samaa mieltä kuin Lunakin kuvaamisesta, ei jaksanut vaan enää panna hanttiin, kun nukutti niin vietävästi.
VastaaPoistaLuonnetta ja särmää näissä on, se on totta, ja on sinussakin!
Ihana koirimus. =)))
VastaaPoistaKaunista Juhannusta siulle. =)
Voi pientä. Osaapa olla hellyttävät ilmeet :)
VastaaPoistaHyvää Juhannusta!
Haaveilija, toivotan sulle myös hyvää juhannusta!
VastaaPoistaCelia, kameralla saa ikuistettua mukavia ilmeitä. Kumma miten itsestä kuvissa näkyy vain niitä epämukavia;)
Hyvää juhannusta!
Voi että, toinen osaa olla suloinen :) :)
VastaaPoistaHyvää Juhannusta!
No onpa kyllä ihana sarja hellyttäviä ilmeitä. Eihän tuollaista voi vstustaa.
VastaaPoistaMiehen pitää varmaan alkaa nukkumaan selällään, että mahtuu yksi tyttö toiseen ja toinen toiseen kainaloon.
Kiva kuvasarja. Kyllä koiran silmät kertoo niin paljon ja ovat niin ihanat!:)
VastaaPoistaHyvää juhannusta!
Hanna, kiitos, toivottavasti juhannus sujui hyvin teilläkin.
VastaaPoistaMeri, täytyy ehdottaa miehelle uudelleenjärjestelyjä, että hän nukkuisikin Vilman sijasta keskellä;)
Susanne, kuvaan saa pysäytettyä joskus näitä veikeitä ilmeitä:)
Vilma oli juuri niin ihana kuin kuvissakin.
VastaaPoistaeikka