Nyt olen vihdoinkin ostanut itselleni kauan haaveilemani kahvikupin. Olen aina rakastanut tätä sarjaa, jota yhdellä ystävälläni on. Mutta kun hyvinvarustettuun astiakaappiini ei mahdu määräänsä enempää, olen ollut varovainen uusien hankintojen kanssa. Ja onhan näillä hintaakin.Yhden ison lautasen ostin kauan sitten leivonnaisia varten ja nyt päätin ruveta hankkimaan näitä kahvikuppeja yksitellen. Ensimmäinen on siis tässä, ikioma aamu- ja päiväkahvikuppini.
Joskus riittää yksi kuppi.
Onnea: Ihana ostos, ja ihan järkevääkin ostaa ensin itselle yksi kuppipari. Tällaista samanlaista käytäntöä harjoitin ennen Willeroy&Bochin Petite Fleurin kohdalla. Nyt en ole enää aikoihin kerännyt mitään siitä sarjasta..
VastaaPoistaOlen miettinyt viime aikoina, että olisiko Taika-sarja sellainen, jota alkaisi keräämään. Valkoisena, punaisena tai sinisenä..
Sooloilija, minähän sain siniset Taika-sarjan isot ja pienet lautaset sekä jälkiruokakupit kylkiäislahjaksi sängyn ostosta. Annoin ne nyt pojalle, kun en pitänyt lautasista: niissä ei ole kunnon reunoja ja vievät ison tilan kaapissa.
VastaaPoistaKupit ovat kyllä kauniita. Tykkäisin eniten mustavalkoisesta ja punaisesta värityksestä.
Onpa kaunis kahvikuppi, IHANA!
VastaaPoistaParatiisisarja onkin kaunis!
VastaaPoistaKiva kuppi! Onko Birger Kaipiaisen Paratiisi-sarjaa? Joskus on hauska ostaa vain yksittäisiä osia mieleisestään sarjasta. Kovin monta kokonaista serviisiä mahtuu harvan kaappeihin. Kerran ostin kotiin kaksi jättikokoista teekuppia leipälautasineen Villeroy Boschin Dessin paysage naif -sarjasta. Niistä juominen tekee pienen poikkeuksen arkeen.
VastaaPoistaSusanne,tuo kuppi on mukavan tukevakin ja siitä saa hyvän otteen.
VastaaPoistaYelian, Paratiisi on kyllä osuva nimi tälle sarjalle. Ihmeen kauan tämä on pysynyt tuotannossa. Ja edelleen näyttää tuoreelta.
Ina, näitä Paratiisi-kuppejakin meille voisi riittää kaksi. Ruokalautasista en niinkään pidä, on kivempi syödä yksiväriseltä, ja valkoiselta.
Katriina ja Sooloilija, olimme mieheni kanssa eilen juhlistamassa 25 -vuotistapaamsitamme Ranskalaisissa koroissa (naistenlehdissä listattu Suomen 10 parhaimman ruokaravintolan joukkoon) ja meille oli laitettu KATELAUTASIKSI Taika -lautaset valkoisena. Mieheni sanoi: Onpa upeat! Johon minä: Kuule Rakas, minä olen jo sen sata kertaa pitänyt näitä astioita sinisenä kädessäni ja aikonut alkaa kerätä...Siinä me istuttiin ja katsottiin niitä lautasia ja yhtäkkiä mieheni, jolla on muotoilijan silmää työnsä puoelsta sanoi: Mutta eihän näissä ole edes reunoja! Sitten tuli tarjoilija tuomaan alkukeittoa ja leipää ja hänkin snaoi, että he voivat käyttää niitä vain katelautasina. Siis kauniita ne kyllä ovat, mutta ehkä sopivampia koristeiksi kuin käyttöön.
VastaaPoistaMUTTA: Olen aina ihmetellyt, miksi en ole alkanut kerätä Paratiisia, sillä on sitä jotakin!
Nyt kerään Villeroy&Bochin malvanvärisiä kuohuviinilaseja ja Meri sai meidän vanhat, ranskalaiset, mustajalkaiset halpikset. Aamukahvimukina minulle ei käy enää mikään muu kuin KoKon valkoinen.
Kieltämättä ihania astioita. Onneksi mulla ei ole tilaa millekään. Meillähän juodaan kaikki kuumat mukeista , 12 erilaisesta Muumi-mukista. Ajatuksella aina katson, minkä mukin katan kellekin.
VastaaPoistaIhana uusi kuppisetti, hyvä valinta. Aikansa kun haaveilee, totuettaakin lopulta haaveensa. Minäkin hankin ensimmäisen Pentikki Vaniljan. Tarkoitus olisi kuukausittain tai harvemmin yhdellä kartuttaa. Kyllä olikin yllättävän isokokoinen kuppisetti, että pieni parempienastioiden kaappi kävi ahtaaksi. Tykkään kyllä tämmösestä tuhdin vankasta disainista.
VastaaPoistaNautinnollisia kahvi-/teehetkiä uuden valintasi kanssa!
Vicki Li, aivan unohdin sanoa, että iltatee juodaan AINA muumimukeista. Ja minäkin katson ajatuksella, minkä mukin otan itselleni, minkä miehelleni laitan. Muumit ovat minulla taotussa telineessä aina esillä. Talvi- ja joulumuumit ovat nyt jo kaapissa ja muut aiheet esillä, kuten vaikkapa Tiuhti ja Viuhti.
VastaaPoistaTätä et usko, mutta mun bestis ostaa jokaikisen muumimukin, mikä markkínoile tulee. Hän rakennutti muumimukeja varten keittiöönsä uuden hyllyn, mutta se on jo ihan täynnä...
Leena, minäkin annoin vanhat mustajalkaiset viinilasit pojalle hänen muuttaessaan pois kotoa. Eivät nimittäin suostuneet menemään edes rikki, vaikka olivat peräisin opiskeluajoilta.
VastaaPoistaMinulla on yksi lahjaksi saatu muumimuki, Nuuskamuikkunen. Muuten juon iltateeni valkoisesta Teemasta.
Taika-astiat eivät ehkä ole menneet kaupaksi tarpeeksi hyvin, muuta syytä en keksi siihen, että niitä saa niin monesta paikasta kylkiäisenä.
Vicki, teillähän on oikea kokoelma muumimukeja:) Voi valita fiiliksen mukaan.
Rita,kauan sitä tulee valinneeksi ja katselleeksi. Sehän tarkoittaa sitä, että ostaa iloksi, ei tarpeeseen. Silloin odottaminen on puolet hauskuudesta. VAnilja on kauniin muotoista ja taattua Pentik-laatua. Käyn usein katselemassa ja ihailemassa liikkeessä uutuuksia.
Maaretta, Old Luxemburgia on äidilläni, se on ihana sarja. Varsinkin teekuppi on suosikkini, ja kahvia varten.
Anemonea piti käydä googlettamassa, en muista nähneeni niitä ennen. Väri on ihana!
Minun piti saada kummitätini Valencia-astiasto, mutta se meni hänen miehensä kuoltua tämän sukulaisille.
Katriina- ans kattoo, minkä Muumi-mukin katan sulle, kun tulet käymään.
VastaaPoistaEn mie kyllä Nuuskamuikkusta laittaisi,se on siipan valitsema muki itellensä.Itte tykkään eniten niistä tummista Mörkö ja Talvi-aiheisesta mukista.Mutta mielialan mukaan vaihtelen.
Hyvin sanottu tuo "joskus riittää yksi kuppi". BK:n Paratiisi-sarja on klassikko ja kaunis sellainen. Minä ostin joulun aikaan punaisia ja valkoisia Taika-sarjan jättimukeja. Vein töihinkin yhden punaisen ja iltateen juon nykyisin kotona aina niistä mukeista. Vetoisuus 4 dl! :D
VastaaPoistanimim. *kun mikään ei riitä* ;)
Vicki, toivottavasti saamme järjestettyä jonkin tapaamisen!
VastaaPoistaKrisu, Taika-mukeihin mahtuu ihanan paljon teetä ja kuviointikin on sopivan intiimiä ja romanttista. Se punainen väritys oli joulun aikaan tosi houkutteleva.
Tosi kaunis kuppi onkin. =)
VastaaPoistaMie kuitenkin vaan tiputtaisin kupin lavuaariin ja korva menis poikki... =)
Hallatar, et tiputtaisi! Meillä ei ole mennyt enää astioita rikki sen jälkeen, kun parikymmentä vuotta sitten hankimme tiskikoneen. Sitä ennen pahin särkijä oli anoppini, joka avuliaana tiskasi mielellään ja tiputteli liukkaita astioita.
VastaaPoistaTuo on kaunis sarja. Minulla on mustavalkoiset alkuruokalautaset . Liitän ne valkoisen astiastoni kanssa.
VastaaPoistaArleena, juuri sillä tavalla nämä ovatkin kauneimmillaan, yhdistettynä muihin. Yhdellä ystävälläni on mustavalkoiset kahvikupit, jotka sopivat hänen mustien tuolien ympäröimään tammipöytäänsä pöytäänsä ihanasti.
VastaaPoista