Ihastuin näihin vaaleanpunaisiin ja ruskeisiin väreihin niin, että tein kaksi kollaasia samoista kuvista. Toinen on taas
kuvablogin puolella. Ryhmittelemällä saa useampia kuvia samaan ja ne korostavat kivasti toisiaan, siinä sen koukku on. Ja se on niin hauskaa.
Sunnuntai sujui mukavasti talvisissa merkeissä ja koiran kanssa touhutessa. Oli ihana saada se pitkästä aikaa hoitoon, ja mies kai sitä ikävöi aina vielä enemmän. Nukuimme taas kylki kyljessä ja luimme yhdessä aamulehteä, siis hauvan kanssa.
Sekaan vaan! Päivä oli pilvinen ja lumi pöllyävän pehmeää.
"Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki," sanoi Aaro Hellaakoskikin.
Hupsista, johan teki gutaa. Tehkääpä perässä!
Hauska pikku karvamakkara, uppoaa hankeen ihan kokonaan! :D Pehmeät pastellit kollaasissa, kaunis.
VastaaPoistaOn se hellyttävä otus tämä teidän 'lapsenlapsi' ja aivan mainio tuo kuva missä se menee suoraan umpihankeen, hangessa kirjaimellisesti:)
VastaaPoistaKaunissävyinen kollaasi tämäkin, kävin sen toisenkin katsomassa. Kaksi lapsistani asuu Oulussa, joten mukava katsella kuvia sieltä päin. Mainiot kuvat karvaisesta pikku kaverista.
VastaaPoistaluulisi että mies kaipaamisen sijaan tulisi mustasukkaiseksi:)
VastaaPoistaMiten kauniisti vaaleanpunainen ja ruskea sopivat toistensa kanssa kollaasissasi! Ja mikä on tuo ihana vaaleanpunainen rakennus kollaasissa?
VastaaPoistaSilkkiturkki näyttää tykkäävän lumesta;kivoja kuvia!
Kauniit kollaasit, ihanat värit niissä.
VastaaPoistaVoi Silkkiturkin riemua tuolla lumihangessa. Suloinen koira!:)
Kiitos Krisu! Karvamakkara oli harvinaisen mukavalla päällä taas.
VastaaPoistaInkivääri, mitä lie koira haistelee hangen alta. Usein työntää koko pään lumeen.
Kiitos Irma! Oulu on vaalea ja väljä kaupunki, siksi siellä on minusta kiva kulkea kameran kanssa.
Nelle, valitettavasti meidän mies ei tule mustasukkaiseksi. Muistan vain yhden kerran kihlausajoilta. Itse olen tyytyväinen, kun mies osaa osoittaa tunteitaan edes koiralle!
Yelian, kiitos! Taisi jo selvitä, että tuo vaaleanpunainen rakennus on vanha merikoulun tähtitorni, joka on rakennettu Oulun linnan ruutivaraston raunioille.
Susanne, kiitos! Tuota koiran riemua katsellessa teki mieli itsekin rynnätä samaan kinokseen :-)
Onpa kaunis tuo vaaleanpunainen kollasi!
VastaaPoista-ja koiran riemu, mikäs sen hauskempaa. Neiti on vauhdissa. Remu tekee samaa, uppoaa hankeen kokonaan jotain sieltä haistellen.
On nämä kollaasit ihania! Varsinkin tämä roosa-ruskea-väritys, aiai, ihana sävy. Joko mun pitäisi opetella nämä kollasien teot vihdoinkin.
VastaaPoistaKoira osaa nauttia lumesta, mahtava näky! Ajattele jos ihminenkin tekisi perässä noin; hyppäisi lumikylpyyn puuterilumeen! (Siis tekeehän joku noin, mutten minä koskaan!)
Samaa riemua meilläkin : 11-vuotias Sisu jaksaa vielä riekkua lumessa, 12-vuotias Nappe piehtaroi, mutta riekkuminen on jäänyt pois.
VastaaPoistaPalaisin vielä leffoihin: haikeankaunis Neljä ystävystä, Arthur Penn 1981.
Onnellisten aika, Malick 1978, Oscar parhaasta kuvauksesta, esteetikkona voisit nauttia siitä miten pudonnut lasi vajoaa hitaasti kirkkaaseen puroveteen. Ja Gerestä :)
Eicka, sain Oulussa otettua ihania kuvia auringossa. Täällä on aina vaan pilvistä. Itse tykkäsin kovasti teidän neidin kuvista, mutta mitä mieltä hän itse oli?
VastaaPoistaSooloilija, siis ihmiselle ja naiselle tekisi h-n hyvää välillä hypätä hankeen söheltämään lumen kanssa! Kun vielä kiljuisi riemusta samalla eikä välittäisi muista. Tosin piipaa-auto korjaisi pian talteen, mutta olisipa hyvä olo!
Ja kokeile kollaaseja, Picasa3:lla voi tehdä paljon uutta kivaa. Latasin sen vanhempienkin koneelle, vaikka siellä on Photoshop CS3:kin.
j.k.o.n, kiitos noista kiinnostavista leffavinkeistä, en ole nähnyt kumpaakaan. Terence Malickin runollinen tyyli viehättää kyllä.
Onko sulla muuten omaa blogia?
No hyvähän se vaan on jos ei ole mustasukkaista laatua :) Aiha raskastahan sellaisen vaivan kanssa on elää.
VastaaPoistaEi muuta kuin hankeen peuhaamaan kans. Aivan valloittava kuvasarja, täynnä elämisen riemua. Kollaasit on kivoja, en osaa vaan tehdä (= lue että olen liian laiska opettelemaan)
VastaaPoistaTotta puhuen en uskaltanut vielä näyttää kuvia tyttärelle, ennenkuin talletan ne tarpeeksi moneen paikkaan, kun hän saattaa poistaa ne.
VastaaPoistaMinä tykkäsin, otat hyviä muotokuvia! Kiitos kun lähetit.
eikka
Nelle, voin kuvitella, että mustasukkaisuus joko omalta tai puolison puolelta olisi tosi raskasta. Tiedän pari ihmistä, joiden elämä on hankalaa puolison vahtimisen ja kontrolloinnin takia.
VastaaPoistaVicki, koirien ja lasten kanssa saa itsekin maistaa tuota hetkeen tarttumisen riemua ja olla vailla huolta huomisesta.
Picasa tekee muuten kollaasit puolestasi, teet vain vähän valintoja itse ja pyörittelet niitä mieleiseksi.
Eicka, ymmärrän! Unohdin, minkä ikäinen hän on, näkee ne ihan toisin.
Kaunis kollaasi.
VastaaPoistaKoirahan rakastaa lunta peuhailusta päätellen.
Arleena, koira on ihan hulluna lumeen, oli jo ensimmäisenä talvenaan parin kuukauden ikäisenä.
VastaaPoistaNyt näin tuon J.K.O.N. kommentin ja yhdyn siihen: nuo kaksi ovat mun ehdottomia lempileffoja, mulla oli molemmat kasetilla,mutta nyt ei ole kun ei videotakaan enään ole.Pitää yrittää ladata netistä.Molemmat katsomisen arvoisia!
VastaaPoistaIhania lumihankikuvia koiruudesta :)
VastaaPoistaHänellä on ollut hauskaa!
Tuo kuvakollaasi on mahdottoman kaunis!
Mukavaa viikonjatkoa!
Yelian, sain tilattua Onnellisten ajan kirjastosta. Kumpaakaan ei ollut edes nettikaupoissa.
VastaaPoistaHanna, kiitos! Isotkin koirat näyttävät nauttivan lumesta, mutta pieni uppoaa sinne kokonaan välillä.
Pitäsköhän teidän harkita sitä oman koiran ostamista kohta puoliin?
VastaaPoista-j
J, niin, haluaisin tuollaisen samanlaisen ja samanluonteisen nartun.
VastaaPoistaIhanan hassu koira :) Meidänkin koira aina silloin tällöin sukeltelee lumessa niin ettei näy kuin hännänpää.
VastaaPoistaMimmu, ihmeesti sitä pieni koira pääsee kuitenkin takaisin uppolumestakin!
VastaaPoista