Menin töihin aamulla hieman jännittyneenä, pelon kouraisu sydänalassa, ja siellä se pysyi koko päivän. Viikko näytti täydeltä, mutta ei mahdottomalta. Ihan entinen tilanne, jolle ei tietenkään kukaan ole voinut tehdä mitään. Sen sijaan oli odoteltu, että minäkin olen paikalla ja yhdessä loppuviikosta järjestelemme työnjakomme, kun saamme puoli naista lisää. Tämä on jäytänyt minua koko loman ajan.
Nimenomaan johto oli ilmoittanut työterveyshoitajalleni hänen ehdotettuaan kokoontumista, että homma on hoidossa. Meille viesti oli, että jakakaa työt keskenänne. Johtamisesta ja johtajuudesta ei juuri voida tässä siis puhua.
Nimenomaan johto oli ilmoittanut työterveyshoitajalleni hänen ehdotettuaan kokoontumista, että homma on hoidossa. Meille viesti oli, että jakakaa työt keskenänne. Johtamisesta ja johtajuudesta ei juuri voida tässä siis puhua.
Se puoli uutta työntekijää menee kahden muun paljon suuremman ylikuormituksen purkamiseen, kuten on ollut tarkoituskin. Minun pitää yrittää järjestää itselleni jotain muuta.
Kun yritin puolenpäivän aikaan tehdä pinoa sijaiselta rästiin jääneitä paperitöitä pois alta, puhelin soi taukoamatta. Sain tehdä töitä, että ääni pysyi rauhallisena enkä sanonut jotakin ärtynyttä ja rumaa, kun kehtaavat häiritä! Rinnasta kouristi ja tiesin, että paine on korkealla. Lisää lääkettä poskeen vaan. Jos huominen jatkuu samalla tavalla, en jää hankkimaan infarktia.
Onneksi mies haki neljäksi kotiin, söimme ihanaa lohta ja teriyaki-vihanneksia ja painuimme molemmat taas päiväunille. Niiden voimin sain lyhennettyä lopultakin jo monta viikkoa sitten ostamani hyvin istuvat pitkät housut. Jotain hyötyä töihin menosta aina on!
Kuvattu Oulun Hupisaarilla
Ihanat kuvat taas. Sumu on kaunis kuvissa.
VastaaPoistaJaksamista toivon työpäiviisi
Sumua on muuten aika vaikeakin kuvata, nämä ovat ihanan tunnelmallisia (ja tuttuja, kuten jo viime postauksessa)..
VastaaPoistaHuomenna on sitten tiistai. Toivotan hyvää päivää töihin.. Tähän on vaikea löytää sanoja, mutta sanoisin, että 'voimavarojen mukaan'!
Ihana mies. =)
VastaaPoistaJa ihania kuvia.
Otathan itse rauhallisesti?
*hali*
Aivan ihania kuvia.
VastaaPoistaHyvä, että mies haki sinut töistä ajoissa syömään. Olisit muuten ehkä siellä vieläkin ylitöissä.
Olen samaa mieltä Hallattaren kanssa: kannattaa ottaa rauhallisesti. Toinen päivä loman jälkeen tuntuu yleensä kamalimmalta, mutta ehkä se helpottaa siitä. *toiveikas*
Sumu pehmentää kaiken ja kauniisti. Pidän tällaisista kuvista!
VastaaPoistaKyllä töihin pitäisi voida mennä rauhallisin mielin. Jaksamista!
Uhh, muutamalla lauseella kaikki työelämän kuviot palaavat mieleen. Pidä itsestäsi hyvää huolta - ja puolesi!
VastaaPoistaIhania sumukuvia.
Koukkasin tuolta eeviksen sivuilta tänne. Sinulla on aivan mahtavan upeita kuvia! Ja ihana mies. :)
VastaaPoistaTuohon työjuttuusi, josta en ehkä ole ihan perillä, mutta.. samanlaista tuntemuksia, kiirettä veren maku suussa ja närästystä on muuallakin. Lienee ajan henki... niin kauan kuin meissä henki pihisee... Toivottavasti me kaikki kuitenkin selätämme tilanteen ja saavumme maaliin voittajina. Toivon ja uskon niin. Tsemppiä Sinulle! :)
Sitä palaveria voi pyytää /vaatia uudelleen, jos johtoportaan käsitys on väärä.
VastaaPoistaTyön orjat, sorron yöstä nouskaa ja pysykää yhteisrintamassa. Muutos on välttämätön (sanoi Oiva Hallberg, komm. -joskus liitukauden kunnallisvaalimainoksessa).
Meri
Kiitos Arleena, tänään onkin sitten satanut, ja siitä ei saisi kauniita kuvia edes lomalla :')
VastaaPoistaSooloilija, noista kahdesta ensimmäisestä kuvasta pidän itsekin kovasti. Hupisaarilla kierrellessä löytää monta kuvauksellista paikkaa.
Hallatar, miehen ihanuutta en tässä olisi huomannut, ellet olisi maininnut. Kiitos siitä, se oli tarpeen!
Celia, se muuten tosiaan vaikuttaa, että noutaja on pihassa tiettyyn aikaan, jolloin on lähdettävä. Loput hommat on vain jätettävä seuraavaan päivään jossakin välissä tehtäväksi.
Liisa, kun etsin itselleni mielenrauhaa, tulen ehdä toistaneeksi kuvissakin itseäni. Tätä mietin välillä, ovatko kaikki liian samantyyppisiä. Ehkä vasta sitten,kun pääsee jollekin kurssille, osaa etsiä uutta.
Eevis, ethän pilaa hyvää lomatunnelmaasi työasioilla? Ei ahdistus ehkä leviä Australiaan asti...
Kipi, kiitos sanoistasi! Sinulla näkyi olevan samanlaisia mietteitä kirjoituksessasi. Ajan henki ei istu hyvin sen työntekijän suuhun, joka kohtaa asiakkaan. On vaikea sanoa 'ei oo, ei mahdu, mene muualle'.
Meri, mietin muuten kaksi kertaa, kun tänään kävin ennakkoäänestämässä. Vaihdoin jopa puoluetta entisestä linjastani ja puhuin miehen saman vaihtoehdon taakse. Ei sentään Oiva Hallbergia, jos lienee ukko hengissäkään.
Tuota se työelämä on. Ei sitä kukaan muista, että olet juuri ollut työuupumuslomalla. Mikään ei muutu, vaikka kaikki sairastuisivat. Kuulin tänään taas uusista suunnitelmista, joilla teetetään aina vain enemmän paineita meille työläisille. Pakko kestää! Löytäisinpä nyt hyvän terapeutin, jolle pääsisi valittamaan.
VastaaPoistaIines, niitten onnellisten puheista, jotka ovat terapiaan päässeet ja sen läpi käyneet, olen huomannut, että yksi iso anti on voimaantuminen. Olemaan itsensä puolella, pitämään puoliaan työssä, kuuntelemaan itseään ja toimimaan sen mukaisesti.
VastaaPoistaJuuri sen tarpeessa olisin itsekin. Vaikka todella paljon sitä tukea ja tsemppausta olen saanut täältäkin! Kiitos sinullekin siitä! Ilman toisten kannustusta on vaikea lähteä hakemaan apua.
Toivottavasti löydät jonkun, jonka kanssa pääset työskentelemään itsesi kanssa.