sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Lämmintä lankaa



Kutaisin uuden baktuksen kaulaan, kun teki mieli raikkaita värejä aamuruskon sävyissä kaiken musta-harmaa-valkoisuuden jälkeen. Malli sopii erityisen hyvin tällaiselle, joka osaa tehdä vain kaikkein yksinkertaisimpia käsitöitä. (Toisin kuin esimerkiksi Jenni-serkku:)


Mutta langoistahan voi nauttia, vaikka ei käsityömeedio olekaan. En lakkaa nauttimasta Puro-langan tunnusta käsissä: se liukuu pehmeästi puikoilla ja koukulla ja tulosta syntyy kuin itsestään. Taas olisi yhden peiton ainekset kasassa, kun vain viitsisin koota sen.


Onneksi kovat pakkaset hellittävät ensi viikolla! Vilma sai kokeiltavakseen vauvansukat ja sen mielipiteen niistä pystyy kyllä näkemään kuvista.



Rumilla kuminauhoilla piti yrittää saada numeron 22 froteesukat pysymään jalassa, mutta kyllä ne tippuivat jo sadan metrin jälkeen.


Ja nyt vaalitulosta jännittämään! Suomi saa kohta uuden presidentin, ja hyvän saakin, oli se kumpi tahansa.




9 kommenttia:

  1. Ihanan värisiä lankoja. Minäkin jatkoin viimetalvista villapuseroa kun ensin treenasin tekniikkaa muutamilla sukilla ensin. Iltaisin olen käynyt kutomassa mattoa, se onkin ihanaa kun yhdessä päivässä saa pari metriä valmista aikaan.
    Hyviä pakkaspäiviä!
    Meri

    VastaaPoista
  2. Värit piristävät , varsinkin nyt paukkupakkasessa.

    VastaaPoista
  3. Vilman takki on kaunis, mutta sukat - luvalla sanoen nauroin ääneen kuvat nähdessäni. Ymmärrän siis hyvin Vilman tunteen. Aikoinani virkkasin punaiset sukat lapsuuskotini rottweilerille eivätkä nekään tahtoneet pysyä jaloissa vaikka rottiksella sentään on aika pitkät kintut.

    Langat ovat ihania: lankakaupassa päätöksen tekeminen vain on vaikeaa, kun valinnan varaa on liikaa.

    VastaaPoista
  4. Tuula ja Riitu6.2.2012 14.47

    Hih!
    Riitulle mummo neuloi villasukat;)))) olin kattomassa kun neidille puettiin ne, se oli jotain aivan kamalaa. Riitu nyhti ja ravisteli, sama kuin talvitakin kanssa= eteisen lattialle selälleen ja tassukaan ei hievahtanu!

    VastaaPoista
  5. Meri, maton kutominen on varmasti ihanan terapeuttista puuhaa! Mulla on tosi kauan siitä, kun viimeksi olen päässyt kangaspuitten ääreen, about 30 vuotta.

    Arleena, tässä kirkkaassa helmikuun valossa ei tumma väripaletti näytäkään enää yhtä hyvältä kuin vielä vähän aikaa sitten.

    Ina, onneksi koira tarkenee taas tassutella ilman sukkaviritelmiäkin;)

    Tuula, Riitulla on hyvä metodi, selälleen vaan:D

    VastaaPoista
  6. Jaksan vain ihailla tuota koiran villapaitaa, olen siitä joskus aiemminkin sanonut. Se on suloinen :)

    VastaaPoista
  7. Kirjailijatar, kiitos! Minustakin se näyttää hauskalta valkoista lumea vasten.

    VastaaPoista
  8. Vilman jumpperi on ihana!

    VastaaPoista
  9. Kiitos Impi! Vähäisilläkin taidoilla voi saada aikaan ainakin värikästä:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...