Tämä ei nyt mene ihan niin kuin olin ajatellut. Flunssaisena ei oma ohjaus toimi, se vie nimittäin vääjäämättä sohvalle. Iltapäivään mennessä olin eilen vasta käynyt koiran kanssa ulkona. Kun mies tuli töistä kotiin, otin vanhan jouluvihkoni esille ja kirjoitin nopeasti ensimmäisen kauppalistan jouluruokia varten. Kauppareissun jälkeen oli tarkoitus ruveta leipomaan torttuja. Iltauutisten aikaan havahduin, kun olin katsonut kolme tuntia vaakatasossa lempparini Lisa Eldridgen videoita.
Entäs se iso rahkavoitaikina, jonka toissailtana, ensimmäisenä lomapäivänä sain sentään tehtyä valmiiksi jääkaappiin odottamaan? Ainoa valmisteluni tähän asti.
Ei etene. Sohva piti pestä jo toissapäivänä. Sitten eilen. Nyt tänään. Koiraperheen vaalea sohva siis pitää pestä jouluksi; siinä ei päde se, mikä kaappien kanssa, joulua kun vietetään sohvan ympärillä. Tyynyjen irtopäälliset on helppo nakki, mutta divaaniosa ja käsinojat pitää hangata kuivapesuvaahdolla käsin.
Mitä minäkin päivänä syödään, milloin mikäkin valmistetaan
Mitä voi tehdä etukäteen ja kuka tuo mitäkin.
Milloin siivotaan, milloin kootaan kuusi ja kuka koristelee sen.
Milloin ostetaan joulukalat ja punaiset tulppaanit ja nostetaan kinkku huoneenlämpöön.
Kuka tulee ja mihin aikaan. Kuka hakee anopin Savosta.
Kuka nukkuu missäkin. Onneksi ei ole vielä muutettu pienempään, sillä jouluna kaikki kolme makuuhuonetta ovat käytössä ja yhdet saavat silti nukkua patjoilla olohuoneen lattialla.
Entäs se iso rahkavoitaikina, jonka toissailtana, ensimmäisenä lomapäivänä sain sentään tehtyä valmiiksi jääkaappiin odottamaan? Ainoa valmisteluni tähän asti.
Ei etene. Sohva piti pestä jo toissapäivänä. Sitten eilen. Nyt tänään. Koiraperheen vaalea sohva siis pitää pestä jouluksi; siinä ei päde se, mikä kaappien kanssa, joulua kun vietetään sohvan ympärillä. Tyynyjen irtopäälliset on helppo nakki, mutta divaaniosa ja käsinojat pitää hangata kuivapesuvaahdolla käsin.
Yleensä teen listoja. Merkitsen pikkuallakkaan jokaiselle joulunaluspäivälle tehtävät. Niitten avulla selviän seitsemän hengen joulusta ilman stressiä ja unohteluja. Eilen tuijotin aikani paperia kynä kädessä enkä saanut mitään aikaiseksi. Ehkä tämä on sittenkin poskiontelotulehdusta? Aloitan tänään uudestaan.
Mitä minäkin päivänä syödään, milloin mikäkin valmistetaan
Mitä voi tehdä etukäteen ja kuka tuo mitäkin.
Milloin siivotaan, milloin kootaan kuusi ja kuka koristelee sen.
Milloin ostetaan joulukalat ja punaiset tulppaanit ja nostetaan kinkku huoneenlämpöön.
Kuka tulee ja mihin aikaan. Kuka hakee anopin Savosta.
Kuka nukkuu missäkin. Onneksi ei ole vielä muutettu pienempään, sillä jouluna kaikki kolme makuuhuonetta ovat käytössä ja yhdet saavat silti nukkua patjoilla olohuoneen lattialla.
Ajamme yhtäkkiä vuokra-autolla. Volvo ei ole kyllä yhtään hullumpi. Oma auto saa valohoitoa merkkikorjaamolla, kunnes joku ehtii vaihtaa jakopään hihnan. Se maksaa luultavasti yhtä paljon kuin koko joulubudjettimme.
Miten nyt käy anopin joulunvieton kanssa? Hänestä ei ole enää kulkemaan julkisilla vaihtoineen ja odotuksineen.
Äidiltäni olen omaksunut tavan graavata lohi jo joulua edeltävällä viikolla. Lohen voi leikata valmiiksi ja pakastaa ja sulattaa päiväannoksina. Jääkellarin lohta voisi toisaalta myös kokeilla tänä jouluna, tosin toisella reseptillä, viimeksi tein liian suolaista.
Punajuurilaatikkkoainekset ja kaikki jouluruukkuun tarvittavat pakkaan omiin pusseihinsa, niin ei tarvitse miettiä, onko jotakin tarpeeksi. Nuo kaksi kun ovat parhaimmillaan vastavalmistettuna, ei pakastettuna. Lanttulaatikon menekki on niin pientä, että sen ostan nykyisin valmiina. Kylmät alkuruoat ovat nousseet jouluruokien ykkössuosikeiksi.
Riisipuuroa teen tasan kerran vuodessa ja se syödään aattona lounaaksi. Seitsemän hengen pinnoitettu puurokattila on jo hankittu.
Niin että on tässä nyt jotakin tehty. Tämän kirjoituksen perusteella voi sitten vaan jokainen arvailla, syntyykö täällä jouluruokia vai juhlameikkejä.
Punajuurilaatikkkoainekset ja kaikki jouluruukkuun tarvittavat pakkaan omiin pusseihinsa, niin ei tarvitse miettiä, onko jotakin tarpeeksi. Nuo kaksi kun ovat parhaimmillaan vastavalmistettuna, ei pakastettuna. Lanttulaatikon menekki on niin pientä, että sen ostan nykyisin valmiina. Kylmät alkuruoat ovat nousseet jouluruokien ykkössuosikeiksi.
Riisipuuroa teen tasan kerran vuodessa ja se syödään aattona lounaaksi. Seitsemän hengen pinnoitettu puurokattila on jo hankittu.
Niin että on tässä nyt jotakin tehty. Tämän kirjoituksen perusteella voi sitten vaan jokainen arvailla, syntyykö täällä jouluruokia vai juhlameikkejä.
Hyasintit. <3 Mun lemppareita. Itse ostin myös tuohon eteiseen tuollaisen kolmen kukan istutuksen ja valkoista tietenkin. :D Kyllä se joulu sieltä tulee... ja kukaan ei huomaa, jos joku herkku sattuisi pöydästä puuttumaan. ;)
VastaaPoistaViime vuonna jäi niinkin keskeinen kuin rosolli tekemättä, enkä edes itse huomannut sitä kuin vasta löydettyäni ainekset jääkaapista sen vähän tyhjennyttyä.
PoistaAiemmat hyasintit eivät ole tuoksuneet juuri ollenkaan, mikä on allergisten sakissa ollut hyvä asia, mutta tämänvuotiset ostamani tuokuvat keittiön pöydällä ihanasti hyasintille. Näin nuhaisenakin sen haistan, ja mies ei haista ollenkaan, mutta voi olla että nuorison saapuessa joudun siirtämään ne ulos:)
Paljon työtä! Itse ostan osan kaupasta valmiina, kun ei aika ja hermot vaan yksinkertaisesti riitä.
VastaaPoistaJa hyasintit ovat ihania <3
Kaikkea ei voi tehdä itse, jos on päivät työssä, eikä lapsiperheessä jouluruoka kovin suosittua taida olla.
PoistaMeillä on nuoria aikuisia, jotka ovat aikamoisia herkkupeppuja, joten vaatimustaso on noussut. Jokaisella on omia herkkuja:)
Rauhallista joulunodotusta! <3
VastaaPoistaKauniit hyasintit, niitä vain paljon paljon (paitsi makkariin)...
Pöytätasojen tyhjentäminen ja kukkien tuominen sisälle on kuin taikasauvan heilautus: joulu tuli!
PoistaPikaisia paranemisia. <3 Rahkavoitaikina on parasta, nam. <3
VastaaPoistaIhanaa joulunaikaa. :)
Kävin tänään hakemassa antibioottikuurin, joten tämän on pakko alkaa parantua.
PoistaRahkavoitaikinan maku on niin hyvä, raikas ja kiva. Sain siitä jopa lehtevää kaulimalla moneen kertaan.
Minä olen sen verran mukavuudenhaluinen, että ostan valmiin voitaikinan joulutortuille. Ihan hyvää se on. Makeassa menee hyvin.
VastaaPoistaAloitan joululeipomukset viikonloppuna, nyt on ollut sen verran kiirettä. Tänään siivosin keittiön ja ruokailutilan ja siitä se jatkuu.
Pikaista paranemista.
Tuskin meilläkään muut huomaavat torttutaikinoissa eroa, minä vaan olen niin ihastunut tuohon omaani;) Tarkemmin ajatellen taidan syödäkin joka joulu ne tortut itse, mitä nyt mies napsii yhden silloin tällöin. Taatelikakku ja glögitorttu kuuluvat viikonlopun ohjelmaan täälläkin.
PoistaHuhhuh... pikaista parantumista ja tsemppiä puuhiisi!
VastaaPoistaOman pään kun saa rauhoitettua, niin homma alkaa sujua. Vielä on työn alla;)
Poista