torstai 4. joulukuuta 2014

Elämästä voi selvitä hengissä



 On onni, että vanhemmat ovat elossa. Se että he ovat jo oikeasti vanhoja ja heidän sisaruksensakin ovat vielä elossa, on vielä parempi.  On nimittäin vähän, mihin suhteuttaa asioita.

Kaikki kun tappaa nykyisin. On niin hirveän vaarallista täällä hyvinvointivaltiossa. Vuorollaan asia kerrallaan nousee esille uhkana. Joillekin nämä tietysti ovat hengenvaarallaisia, mutta siis harvoille.  Ja on tietysti olemassa oikeitakin uhkia, mutta en nyt puhu niistä. Puhun niistä pienemmistä, niistä jotka hiukan mielessä kaihertavat, vaikka olisimme eri mieltäkin asiasta. Nämä kun ovat kaikki suhteellisia asioita, eivät suoraviivaisia, jollaisina ne usein tulevat otsikoissa esille.

Istuminen tappaa. 
Sisäilma on vaarallista. 
Maito ei sovi aikuisille. 
Kotimaiset viljat ovat haitallisia. 
Punainen liha tappaa. 
Kova rasva tappaa. 
Apua.

Ruoka-asioissa ihmettelen, kun näyttää olevan trendinä välttää kaikkea sitä, millä Suomenmaalla on pysytty menneinä vuosisatoina hengissä. Viljapelto, juurekset, kala, liha ja oma lehmä ovat pitäneet tämän kansan hengissä satoja vuosia. Täällä oma lehmä on saattanut pitää perheen hengissä talven yli ja ne lapset, joitten elimistö ei ole maitoa kestänyt, ovat kuolleet nälkään. Erilaiset suuntaukset ovat vuorollaan julistaneet vältettäviksi viljat, juurekset, lihan ja maidon. Naurista tai marjoja ei sentään kukaan ole vaaralliseksi todennut eikä kalaa ei kukaan ole vielä keksinyt hylätä. Hedelmät kuitenkin pitäisi jonkun mielestä jättää syömättä niitten sisältämän hedelmäsokerin takia.


Kun pitäisi mieluummin joittenkin mielestä käyttää kookosrasvaa, syödä avokadoa, juoda kookosvettä, tehdä ruokaa kvinoasta ja kaikesta muusta, mikä on mahdollisimman kaukaa tuotu. Innostun itsekin kaikesta uudesta ja kokeilen mielelläni, mutta silti nousee vastustus. Että hei haloo! Eikö olisi järkevämpää ympäristön ja kestävän kehityksen nimissä katsoa vähän lähemmäksi? Mitä jos kuitenkin täällä pohjolassa olisi kehittynyt sellainen kokonaisuus, joka sopii tänne ja mitä on järkevintä kehittää. Siinä ei tietenkään ole mitään hohtoa, kun jo mummokin söi niitä, mutta pohjoisen kala, täysjyväviljat, monimuotoiset hapanmaitotuotteet, kaalit, sipulit ja juurekset, marjat ja omenat ovat juuri sitä, mikä on todettu erittäin terveelliseksi ja myös kohtuuhintaiseksi. Niitä meilläkin arkiruokana syödään, ja sitten spesiaalitilanteissa kokataan italialaista.


Onko niin, että kun ei juuri nyt ole isoja elämää uhkaavia vaaroja, niin nostetaan esille pieniä ja hypoteettisiakin vaaroja. Niin kuin se sosiaalisessa mediassa levinnyt uhka, että äitiyspakkauksen laatikossa olisi formaldehydiä. Kun eräs tunnettu nuori nainen muisteli, että oli viisi vuotta sitten ollut haistavinaan jotain outoa ja onneksi älynnyt siirtää vauvansa pois laatikosta ennen mahdollisia vaurioita. Nyt myöhemmin alettuaan perehtyä rakennusten terveyteen, mieleen oli tullut, että se oli silloin varmasti formaldehydiä ja asiahan piti julkistaa. Toinen (vöyhkä) julkaisi kirjoituksen naamakirjassa ja sieltä minäkin sen luin. No, se kohu on alas ammuttu ja valmistajan suulla todettu, että aaltopahvi on todellakin ihan vaaraton tuote ja tuoksu on puukuidun haju. Kaupunkilaistytölle tietysti hiukka outo.

Vaarat on vaaroja, kaikki me se ymmärretään. Nuorena ihminen on nopea reagoimaan ja vielä voimalla, muistan sen ihan liiankin hyvin. Maailma näyttäytyy mustavalkoisena, ja kiihkeään reagointiin olen itsekin syyllistynyt. Elämänkokemus on kullanarvoinen asia, tuo todellakin malttia ja auttaa näkemään asioita monelta puolelta. 


Istuminen, on se varmaan vaarallista. Yksilötasolla kuitenkin kokonaisuus ratkaisee. Isäni isoveljet täyttävät kohta yhdeksänkymmentä. Kumpikin on tehnyt työnsä istuen, toinen opettajana ja toinen kuorma-auton kuljettajana. Jälkimmäinen ajaa edelleen mökille pyörällä, vaikka autokin on. Istunut on isänikin johtajanpallillaan. Kaikki veljekset puuhailevat kaikenlaista, hoitavat kodin juoksevia asioita ja kesämökkiä ja ovat aktiivisia muutenkin. Äitini on siskoineen kahdeksankymppisiä ja he istuvat enimmäkseen. Nivelrikot nääs. Työikäisinä hekin kävelivät tai pyöräilivät kuitenkin töihin. Kaikki ovat henkisesti virkeitä, lukevat paljon ja pitävät aktiivisesti yhteyttä sukulaisiin mm. Facebookissa.


Niin että tuo vanhempi sukupolvi kun on sodan jälkeen näistä kaikista vaaroista hengissä selvinnyt ja käy ilolla yhdeksää kymmentä, niin ei tämä elämä ehkä sittenkään niin vaarallista ole kuin nykymedian perusteella voisi kuvitella.




20 kommenttia:

  1. Juuri näin. Syyllistäminen ja terveysterrori on päivän sana. Heikot eivät ehkä kestä näissä paineissa. Teet niin tai näin, se on vaarallista terveydelle. Kaloista tuli mieleen, että on niiden syöntiäkin rajoitettu, elohopean vuoksi ja lisäksi ns. pussilohien kohdalla puheena ovat olleet antibiootit. Geenimanipuloituja kasveja ja elintarvikkeita ei saa kai tuoda Suomeen, tietääkseni. Silti esim. geenimanipuloitua soijaa syötetään rehuna lihakarjalle ja sitä voi saada kyllä sitä kautta elimistöönsä. Työpaikka tilasi muistaakseni yhdenlaisen terveysterroristin puhumaan ns. joululuennon työntekijöille. Se oli karmaisevaa kun ihmiset olivat kuin jossain herätyskokouksessa. Minuun koko juttu ei tehnyt ollenkaan vaikutusta, varsinkaan kun lopuksi henkilö kauppasi omia tuotteitaan (ravintolisiä, vitamiineja jne.), jotka tietty olivat todella hyviä ja muiden tosi huonoja! Meinaan syödä tänään, huomenna ja niin pitkälle kun elämää jatkuu. Sellaista ruokaa7ravintoa mihin minulla on varaa, maistuu hyvälle ja joka saa voimaan hyvin, joskus tosin kyllä enempi henkisesti esim. karkin mässytys on mun juttu joka päivä! Ei koskaan paljon kerralla, mutta kuitenkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierittäisin ison vastuun lehdistölle otsikoitten vetämisestä. Millä tahansa pikkuasialla pääsee otsikoihin ilman, että kukaan on toimutuksessa siinä välillä pohtinut asiaa kokonaisuuden kannalta. Vaikka julkisuutta ja kohua niissä ehkä vain haetaankin. Ruoastakin on tullut jonkinlainen uskonnon korvike joillekin ihmisille. He määrittelevät itseään sen mukaan, mitä eivät syö.

      Toistan taas ajatukseni kreetalaisesta ruokavaliosta. Kun se julistettiin maailman terveellisimmäksi, mietin että osa totuutta voi olla lempeässä ilmastossa ja letkeässä elämänmenossakin. Kokonaisuus ratkaisee, siihen mahtuu karkin mässytyskin, jos se tekee hyvää!

      Poista
  2. Niin totta! Tuo ruokakirjoittelu on mennyt ihan överiksi ja myönnän itsekin joitain ruokia karsineeni, mutta olen palaamassa vanhoihin tapoihini. Onneksi! Ei ne uudet ruuat yhtään laihduttaneet tai oloa parantaneet. Ennemminkin "huonon olon" syynä enemmänkin varmaan ruuhka-Suomessa liian kiireisessä työssä työskentely. En ymmärrä miten omalla äidilläni oli työpäivän jälkeen aikaa ommella meille lapsille ja itselleen vaatteita, leipoa jatkuvasti ja vielä harrastaa opiskelua jne. Itse olen aika naatti työpäivän jälkeen, vaikka jos raahautuu salille tai jumppaan, mitä onneksi viikottain jaksan, olo on huomattavasti parempi.
    Oma lukunsa on nuo kaiken maailman proteiinilisät yms.joita joka tavis-kuntoilijalle (minä esim) tuputetaan. Onneksi olin kuuntelemassa ravitsemusterapeuttia, joka on nimenomaan erikoistunut urheiluun, joka sanoi, että perusruoka niin että on sopivasti kylläinen ja kaikki proteiinijauheet huitsin nevadaan!
    Kasvisruokapainotteinen ravinto sopii minulle, liha oikeasti tökkii, joten täytyy kuunnella omaa itseä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti ei kyllä laihduta mikään muu kuin ravinnon energiamäärän karsiminen. Kokeilin minäkin välttää hiilihydraatteja, mutta se jäi loppujen lopuksi perunan, pastan ja riisin karttamiseksi. Koska ruoka ei tuntunut pitävän nälkää ilman niitä, aloin syödä enemmän leipää. Jostakin sen energian kuitenkin ottaa. Oikean laihdutuksenkin jälkeen olen aina saanut kaiken takaisin. Oman kokemuksen perusteellakin uskon monipuolisuuteen ja vain pienempiin annoksiin.

      Proteiinin yliannostus on todellinen trendi. Jopa kananmunan valkuaisten syöminen. Miksi ihmeessä jättää syömättä keltuainen, se todellinen ravintopommi!

      Poista
  3. Onpa hyvä kirjoitus! Hyvin nostit esille asiat, joita varmasti moni miettii ja pohtii. Ja kuten tuossa ylempänä vastasit Tillariinalle "Ruuasta on tullut uskonnon korvike joillekin ihmisille". On muuten totta. Sitähän saa melkein hepulin, kun kuuntelee miten tarkkaan jotkut ruokiaan vahtii. Ja en tarkoita tässä ruoka-aineallergikkoja. Niillähän on selkeä lääketieteellinen syy.
    Ehkäpä meillä on asiat niin hyvin, että pakko on sitten jostakin asiasta tehdä vähän vaikea ja huono...ja nyt se on esimerkiksi ruoka. :)
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut ihmiset haluavat määritellä itseään sen mukaan, mitä eivät tee. On harmi, jos se johtaa hankaliin tilanteisiin ympäristön kanssa, kun joustoa ei aina löydy. Ehkä tuollainen vahtiminen tuo itselle jotain turvallisuuden- ja omanarvontunnetta, kun ei niin paljon muita ulkoisia sääntöjä ole, kuten esim. uskonnon sanelemia.

      Poista
  4. Olet kyllä onnekas, kun vanhempasi ja heidän sisaruksensa elävät. Itse kaipaan välillä varsinkin äitiä. Haluaisin kysellä häneltä vanhenemisesta, kun se ei ollut minulle vielä ajankohtaista hänen kuollessaan 7 v sitten 79-vuotiaana. Äiti oli päästään ihan terässä loppuun asti ja toivon, että säilyittäisin myös samanlaisen terävyyden ja innostuneisuuden vanhetessani. Muistisairauksista tulin tosin tietoiseksi asuessani aiemmin +48-vuotiaitten senioritalossa.
    Minäkin vannon kotimaisen perusruuan perään - täysjyvät, marjat ja juurekset kunniaan. Ohrapuuro on satakuntalainen perinneruoka ja maistuu minulle aina. Lihaa olen vähentänyt enkä milloinkaan ole ollutkaan mikään pihvi-ihminen. Kalasta tulin ylikylläiseksi lapsuudessani rannikolla, joten aika kasvisruokapainotteista on ruokavalioni tätä nykyä.
    Uskon, että tämä liiallinen istuminen ole kovin hyväksi terveydelle. Mutta "näillä mennään", sanoo istumatyöntekijä. Omat vanhempani ovat joutuneet enemmän hyötyliikkumaan eikä heillä ole tollut tarvetta käydä kuntosaleilla.
    Luulen, että terveystietoisuutta tulee tiedon ja tutkimuksen myötä koko ajan lisää, mutta ihan kaiken uusimman perässä ei kannata juosta vaan luottaa omaan harkintaansa ja ns. maalaisjärkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin vähän ihmeissäni, kun olen isosta suvusta kotoisin ja omat isoisäni ovat molemmat kuolleet 65-vuotiaina, toinen isoäiti 45- ja toinen 85-vuotiaana. En viitsi edes ajatella, mitä lähivuodet tuovat tullessaan. Vaivojahan vanhuudessa on vaikka kuinka, mutta niitten kanssa on vain elettävä.

      Terveystietoisuuden lisääntyminen on hyvä asia, mutta tieto tulee usein niin pieninä palasina, että sitä ei osaa yhdistää kokonaisuuteen. Se maalaisjärki on edelleen hyvä ohjenuora, kyllä se erottaa jyvät akanoista.

      Poista
  5. Nyökyttelin koko jutun päätäni. Jotenkin omassa ikäluokassa tuo kaikenlaisiin vöyhötykseen ja "uuden elämäntavan" löytäminen on tosi tyypillistä, en tuomitse, kukin taplaa tyylillään (vöyhötän minäkin ihonhoitojuttuja, vaikka monen mielestä ne on täysin turhia), mutta usein mietin, että eikö mikään normaali riitä. Ajattelen tässä asiassa aika vanhakantaisesti, koska no tiedät se mummo. ;) Kun elää itseään melkein 60 vuotta vanhemman henkilön kanssa elämänsä ensimmäiset 20 vuotta niin niitä asioita osaa katsoa vähän eri tavalla. Meillä syödään tosi paljon perusruokaa ja juurikin juureksia. Marjoja syötäisiin vieläkin enemmän, kun autoton pääsisi niitä jostain keräämään ja kantamaan kotiin. On muuten hävyttömissä hinnoissa kaupassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhemmilta ihmisiltä saa tosiaan perspektiiviä elämään. Jos tarkkoja ollaan, niin he juuri ovat syöneet puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa. Nykyään meillä on enemmän vihanneksia, hedelmiä ja hyviä öljyjä siihen lisäksi, niin sen pitäisi tietää hyvää terveydelle. Nyt vaan pitää yltäkylläisyydessä alkaa vapaaehtoisesti rajoittamaan ruokavaliosta pois isojakin alueita. Tulee mieleen Notting Hill -elokuva, jossa Willille tuotiin tyttöystäväehdokkaita (vegetarian, fruitarian jne.)

      Poista
  6. Nyökyttelin taas tätä lukiessani!
    Panin tänään vapaapäivänäni liukkaalla kylänraitilla ajaessani merkille kuinka moni liki ja yli yhdeksänkymppinen oli pyörällä tai rollaattorillaan liikkeellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoja ihmisiä näkee tosiaan paljon liikkeellä. Onneksi on rollaattorit ja ne saa vielä ilmaiseksi, äidillänikin on hieno kapistus. Nykyvanhukset ovat tottuneet aktiiviseen elämäntapaan eikähän vanhainkoteja enää olekaan.

      Poista
  7. Samoin olen huomannut nuorempien kunto- ja ruokainnostukset. Syödään proteenipatukoita ja ns perinteinen ruoka lihottaa ja on vaarallistakin heidän mielestään. Sanoisinpa, että vaarallista terveydelle on liikunnan vähyys, telkkarinkin luen vaaralliseksi, jos sitä sohvannurkasta liikaa katselee. Somekaan ei terveyttä ylläpidä jos siellä liikunnan kustannuksella aikaa viettää.
    Tuli itselle vähän huono omatunto - syyllistyn someen ja telkkariin itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Proteiinipatukat ovat ihan älyttömiä, paitsi retkeilijälle tai muuten ruoan ulottumattomissa olevalle. Onhan se kiva ottaa makea patukka lennossa ja kuitata sillä lounas, mutta samalla elimistön stressitaso pysyy myös koko ajan korkealla, jos ei pysähdy välillä edes vartiksi syömään eväitä. Syöminen on muutakin kuin tankkausta, se on tauko sielulle ja ruumiille siitä, mitä on ollut tekemässä.

      Voisi sanoa, että some se vasta tappaakin! Viihdyn itsekin luvattoman paljon tabin äärellä, yleensä vielä sohvalla maaten. Kun ostin miehelle oman tabletin, hän liimaantui siihen ja nyt nyhjötämme kumpikin oman laitteen äärellä. Välillä katsotaan televisiota. Tästä on pakko alkaa kohta hiukan vierottautumaan, tai käy huonosti;)

      Poista
  8. Ethän unohda, että myös kynttilän polttaminen tappaa! :)

    Hieno ja aiheellinen postaus, kiitos tästä! <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynttilä! Niinhän se olikin, haitallisia pienhiukkasia, vaarallista. Tuli juuri mieleen, että olisiko tässä sellainen myönteinen piirre, että monenlaiset äänet pääsevät nykyään vapaammin kuuluville? Suomea on aina sanottu homogeeniseksi yhden mielipiteen maaksi. Olisiko maa muuttumassa moniarvoisemmaksi samalla kun internetin leviämisen myötä yksittäisen ihmisen näkökulma on väistämättä tullut globaaliksi.

      Poista
  9. Riitu ja se palvelusväki6.12.2014 klo 14.17

    Hyvää itsenäisyyspäivää Jyväskylään teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin sinne Riitulle ja kotiväelle!
      On niin märkä räntäsade, ettei neidit taida pahemmin tassujaan kastella:)

      Poista
  10. Näitä samoja juttuja on joskus tullut pohdittua. Miten ihmeessä tästä elämästä tosiaan selviää hengissä ;)

    Ihanaa itsenäisyyspäivää !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kovin mediaseksikästä sanoa noudattavansa yleisiä terveyssuosituksia ja pysyttelevänsä kohtuudessa;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...