lauantai 11. tammikuuta 2014

Pallosia



Vielä vaan tekee mieli väriä. Kummallisia muuten nuo mielihalut: kotiin haluan yhä niukempia ja neutraalimpia värejä ja vaatteissa siedän talvella väriä ihan yhtä vähän.  Ostin juuri alennusmyynnistä Marimekon toppatakin, harmaata palloina mustalla pohjalla eiku mustaa palloina harmaalla pohjalla ja minusta se on ihanan värinen. Kokeilin kyllä syklaaminpunaistakin, mutta ei siitä mitään tullut. Vanha monen vuoden takainen musta sai kuitenkin väistyä uuden iloisenharmaan tieltä. Saattaa olla, että se vanha oli vähän tiukkakin keskivartalolta.


Hankkisin oranssin tai keltaisen pipon ja kaulahuivin, jos väri ei tekisi naamaa ihan elottoman näköiseksi. Minun käyttööni jää siis pinkki ja violetti. Ensimmäinen huulille ja jälkimmäinen päähän baskeriksi. Vadelmakin on vielä, mutta sitä ei ole tarjolla talvella.


Palloset hankin joskus Ikeasta. Ihan turhia, en edes harrasta koristeita, mutta kivoja katsella. Ennen joulua pyörittelin niitä taas ihmeissäni ja mietin, mihin sijoittaa ne. Heitin lopulta roskiin.


10 kommenttia:

  1. Oi ei,roskiin nuo ihanat värit, tuli minulla ensimmäiseksi mieleen tästä, kauniisti pallot minusta tuohon lasipurkkiin sopivat. Mutta sitten ajattelin että reipas olet kun ronskisti heität pois sen mille ei käyttöä löydy ja mikä ei hyvältä tunnu. Juuri tänään naisporukassa jälleen aiheesta keskustelimme. Tavarapaljoudesta ja poisheittämisen vaikeudesta.Yksi oli liittynyt Tavara päivässä pois-fb-ryhmään /tai joku tuon tapainen) ja vuoden alusta lähtien yhdestä tavarasta per päivä. Tähän menessä siis 11:sta.Helposti löytyisi meidänkin huushollista poisheitettäväksi tavara päivässä. On kuulemma hyvin vapauttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhista tavaroista eroon pääseminen tekee todella hyvää. Se kuuluu myös feng shui -sisustukseen, mistä luin jonkun kirjan kerran. Siirsin muuten sen jälkeen olohuoneen ruokapöydän ikkunan ääreen ja olen ollut siihen siirtoon tyytyväinen, kirjassa kun sanottiin tekevän hyvää, jos voi pöydässä istuessa katsella ulos. Siinä sanottiin myös, että rikkinäinen tai muuten vaan syrjään siirretty huono tavara kuormittaa salaa mieltä, joten sellaisista kannattaa hankkiutua eroon. On siis vapauttavaa heittää surutta roskiin tai kierrätykseen kaikki, mitä ei aio enää käyttää tai mitä ei aio korjata.

      Yhden vanhan kirjahyllyn sain tänään roudattua naapurille ihan vaan kysymällä, tarvitseeko hän, vastaeronnut yksinhuoltaja mahdollisesti sellaista lapsilleen. Olin aika äimänä, että kehtasin, mutta se kannatti.

      Poista
  2. Suloisia palloja! Värin kaipuu on todellakin luihin ja ytimiin menevä tila tällä hetkellä. Lienee syynsä noilla niskaan tippuvilla pilvillä ja sinisen taivaan näkymättömyys. No, muutama viikko ja johan meitä taas hymyilyttää. Jos ei muuten, niin tulppaanien ääressä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meitä nytkin jo on hymyilyttänyt, kun on lämpötila pakkasen puolella koko maassa ja lunta on tullut varmaan jo teillekin. Täällä on juuri ja juuri valkoista. Ulkoillessakin tuntuu eri tavalla reippaalta, kun ei pilvet roiku niskassa.

      Ja ne tulppaanit, ne odottavat enää valoa!

      Poista
  3. Mulla on myös tosi niukasti värejä sisustuksessa ja vaatteissa. Kotona vaihtelen värikkäitä pöytäliinoja ja kynttilöitä, niillä sävyttämällä asunto muuttuu hetkessä uudeksi ja tämä riittää mulle. Nyt ei ole enää edes värillistä verhokaistalette, sekin tuntuu tällä hetkellä liiialta. Olen miettinyt makuuhuoneen yhden seinän tapetointia harmaalla (siis harmaalla) "kiurujen yöllä", mutta tämäkin saattaa jäädä ajatuksen asteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tähän aikaan vuodesta on aina ollut ihan väritön vaihe, tammikuu on kertakaikkiaan valkoinen! Myöhemmin alkaa taas haluta kotiinkin väriä, mutta nyt en tahdo sietää edes värikästä liinaa keittiössäkään. Pitää siis tyytyä nauttimaan väreistä täällä kuvissa ja niin -meikeissä! Niihin olen taas hurahtanut oikein olan takaa.

      Piti käydä katsomassa, minkälainen kiurujen yö on, ja se on upea: voimakas ja jännän kangasmainen. Kuvissa se koboltin sininen ja musta näyttää sellaiselta, jonka minä ottaisin kirkuen makuuhuoneeseeni. Ihana!

      Poista
  4. Itse olen aika väritön nykyään ja harmaa-musta-talvitakki kuullostaa minusta jo melko värikkäältä yhdistelmältä. Kuopuksen kanssa meillä on oma vitsimme: kun haluamme pukeutua värikkäästi, pukeudumme harmaaseen. Huiveissa voi olla väriä ja sillä saa muutetuksi vaatteiden ilmettä.

    Itse olen päätellyt värikammoni olevan peräisin menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin pukeuduttiin sellaisiin väriyhdistelmiin, että vieläkin hirvittää. Vai miltä kuullostaa vihreä paitapusero ja sen päällä keltainen slipoveri?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeei, ei kestä kuunnella niitä entisaikojen värityksiä, eikä muitakaan vaatteita. Nyt me siis jumitetaan mustaan ja niukkoihin väreihin. Tervetuloa mummovuodet täysvärittömänä! Nuorena ihmettelin, kun kaikki vanhat naiset kulkivat kummallisen kukertavanbeesseissä vaatteissa. Omallakin isoäidillä oli trenssistä villahousuihin kaikki sitä samaa kreppisukan väriä.

      Minustakin takkini mustat pallot harmaalla pohjalla on värikäs pläjäys.

      Poista
  5. Kuules Virpi ja Vilma, oisko aivan mahdotonta tavata ensi kevään tai kesän aikana, haluaisin niin tutustua Vilmaan ja kattoa miten ovat samanmielisiä? Oletko ollut yhteydessä Heidiin Porvooseen? Me aina silloin tällöin ollaan yhteydessä ja Heidi käy joskus meillä. Heidillähän on nyt kolme mäyräkoiraa ja mekin anottiin niitä kuuluisia adoptiokoiraa, mutta saas nähdä kuis käy.

    Meillähän kävi vähän ikävämpi asia. Naapuritalon saksari yritti käydä Riitun kimppuun. Sain pidettyä oman koiran suojassa takana, mutta saksari hyökkäsi minun reiden kimppuun, seurauksella kulmahampaiden pysyvät jäljet ja kun tapaus sattui 7.12 ni vieläkin on puremajäljessä patti ja jälki mustelmasta. Nyt tää koko katupätkä on sitä koiraa vastaan, sillä kaikki on vaan oottanu millon se puree jota kuta. Ollaan keräämässä adressia pysyvää kuonokoppaa varten tai koiran lopettamista. En tiedä mitä tekis huomenna pitäs tehdä päätöksiä mennäänkö käräjille (arvet on pysyviä) vai sovittelun kautta, ite oisin sovittelun kannalla. Mutta sen verran iso saksari et ois ottanu hengen Riitulta ja ei ole ainut koira tai ihminen jonka kimppuun on käyny, Eli kyllä tästä jotai seuraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa sulla kamala yhteenotto naapurin koiran kanssa! Se ilmeisesti saa kulkea vapaana. Ihmisten kimppuun käyvä koira tuskin saa asua kenenkään lähellä, kai siihen joku laki on olemassa. Toivottavasti asia järjestyy.

      Mäyräkoira-meetinki olisi enemmän kuin toivottavaa! Olisi tosiaan kiva nähdä, miten nämä suhtautuvat toisiinsa, vieläkö tuntevat. Saataisiinkohan me aikaiseksi tapaaminen jonakin viikonloppuna vaikka huhti-toukokuussa? Me voitais ajella sinne Mikkeliin tai minne vaan, missä koirien kanssa voi olla.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...