Vietän vapaata maanantaipäivää hiljaisuudessa. Katson ikkunasta kevyttä pakkaslunta, joka leijailee hissukseen kaikkiin suuntiin yhtä aikaa, myös alhaalta ylöspäin. Näky on jotenkin hupaisa ja leijailusta huolimatta ihanan pysähtynyt. Kävimme Vilman kanssa kävelyllä kahdentoista asteen pakkasessa. Lenkki teki hyvää ja pisti veren kiertämään. Kuuman keiton jälkeen surautin kahvia porkkanakakun seuraksi. On juuri niin hidasta kuin lapsena, kun Turun tuomiokirkon kello löi kaksitoista ja radiosta tuli päivän mietelause.
Alkuviikon kohokohtana kävin iltapäivällä kampaajalla kävelymatkan päässä. Tukka sai kaipaamaansa siistimistä ja pientä kohotusta, mikä virkistää kummasti. On taas helpompi käsitellä ja tarvitaan vähemmän aineita. Täällä laitakaupungilla on myös hinta kohtuullinen, leikkaus maksaa kolmasosan vähemmän kuin keskustassa.
Kotiin kävellessä poikkesin kirjastossa lukemassa lehtiä. En edes katsonut kirjoja: olisin kuitenkin innostunut ottamaan monta ja palauttanut ne ehkä lukemattomina takaisin. Ennen lukeminen oli ykkösharrastukseni, juuri nyt se ei maistu, millään.
Harmi, jos lukeminen ei maistu. :( Kyllä se sieltä vielä palaa...
VastaaPoistaItselläni taas on jännät hetket käsillä, minkä kirjan aloitan seuraavaksi. Sain juuri päätökseen KIinan Viimeisen Keisarinnan, uskomattoman vahva ja peloton nainen.
Kiinan viimeinen keisarinna oli varmasti kiinnostava kirja. Luin kerran viimeisestä keisarista ja siitähän tehtiin myöhemmin elokuvakin. Muutenkin Kiinasta kertovat kirjat ovat olleet hyvin mielenkiintoisia, koko kulttuuri on niin vanha ja erikoinen. Ja sitten oli vielä kulttuurivallankumous ja sen jälkipuinti kirjallisuudessa.
PoistaHidasta, kun Turun tuomiokirkon kello löy kaksitoista ja radiosta tulee päivän mietelause, just tuo tunne!
VastaaPoistaOlen pannut merkille vuosikymmenten saatossa, että lukemisella on omat kautensa.
Kuin jäin -82 toiselle äitiyslomalleni ajattelin lukeneeni jo kaikki kirjat. Vaan ahmimpa sitten vuoden aikana venäläisiä klassikoita aikamoisia kirjapinoja. Nyt tuntuu, että omassa/työelämässä on niin paljon tapahtumaa, että kirjaan ei kykene syventymään. Mutta tiedän, että sen aika vielä saa.
Nykyään sitä ajattelee, etteihän äitiyslomalla ehdi lukea. Vaan ehtii kyllä, minäkin luin todella paljon. Ensimmäisen lomalla innostuin ranskalaisesta käännöskirjallisuudesta, toisen jälkeen luin kotimaisia uutuuksia kirjastosta. Nyt olen vähitellen miettinyt, kuinka hyvä äiti olinkaan, tai siis huono. Olen ollut juuri samanlainen kuin oma äitini, joka oli aina nenä kirjassa ja ajoi pois häiritsemästä;)
PoistaVoi ei, ihanaa rauhaa sinulla. Nauti! Terveiset täältä työpöydän ääreltä pienen ajatuskatkon lomasta.
VastaaPoistaOi Päivi, vieläkin töissä! En tiedä millä alalla olet, tai arvailen vaan, mutta työtaakkasi on aikamoinen. Muista pitää taukoja, juo vettä, nouse välillä kävelemään ja hengitä syvään!
Poista