perjantai 20. joulukuuta 2013

Välähdyksiä


Jostakin osui lukiessa silmiini lause, joka kolahti: 

Jos eteesi tulee työtehtävä, jonka tekeminen kestää arviolta alle kaksi minuuttia, tee se heti.

Just näin! Tämä on nimeltään Kahden minuutin sääntö ja se löytyy täältä.  Se tosiaankin toimii tällaisella semi-organisoidulla koti-ihmisellä, joka levittäytyy tavaroineen herkästi koko huusholliin. Töissä toki tulee tehtyä hommat ajallaan, sillä siellä siedän huonosti niskassa painavia hommia. Kotona asiat roikkuvat pitkäänkin inspistä odottamassa. On lisäksi kutkuttavaa kehittää pientä itsekuria, se kun on viime vuosina jäänyt elämässäni aika vähille.


Olen muistanut tämän uuden säännön usein, kun olen jättämässä jonkin tekemistä toiseen kertaan. Se on muovautunut mielessäni jopa kahden sekunnin säännöksi, koska  tavaran paikalleen pistämiseen ei mene juuri sen enempää aikaa.Tästä mies kyllä vetää herneen nenään: astian tiskikoneeseen asti saaminen ei kuulu tähän. En siis kerro löydöstäni hänelle.


Kukkien kuvaamiseen aikaa saisi menemään vaikka koko päivän! Tässä kuitenkin näytettä puolen tunnin sessiosta tosissapäivältä, johon kaivoin makuuhuoneen nurkasta esille kamerajalustan ja kaapista yhden salaman. Tulos ei silti ole ihan sitä, mitä toivoisin. Olin kuitenkin tyytyväinen, kun osasin käyttää uudempaa salamaani ilman ohjekirjaa. Asetin sen irtosalamaksi sivulle, mutta olisi kannattanut käyttää enemmän valonpehmentäjiä.


Varsinainen tarkoitus on kertoa, että Nikonin SB 700 on huimasti helpompi käyttää kuin entinen SB 600. Olen hankkinut vuosien varrella kaksi näitä kohtuuhintaisia salamoita. Kuusisatasen asetuksia ei saa muutettua ilman ohjekirjaa kertaakaan, jos on tällainen satunnainen käyttäjä. Uudemmassa mallissa on valmiina sopivat valikot.


Nämä hyasintit aukesivat melko nopeasti ja siniset kasvoivat myös vartta. Nämä istutin pieneen multaan, kun ne edelliset kuivuivat kokoon niin nopeasti kuiviltaan. Vanha kuparikattila on mummani romukauppaostoja. Hän tykkäsi kiertää romukaupoissa, joita ennen oli vanhojen talojen kivijaoissa. Niissä myytiin vanhoja astioita, lamppuja ja muita tavaroita. Nykyisin ne olisivat varsinaisia aarreaittoja.

Näin yhdessä näissä hyasinteissa on jo tuntuva tuoksu. Se saattaa jo vaikuttaa hengitykseenkin. Yhtenä päivänä yskin sohvalla kovasti ja siihen auttoi vasta avaava astmalääke. Saa nähdä, joudunko lennättämään kukkani ulos, kun tänä iltana saapuu kaksi allergista vierasta viikonlopuksi.


Mutta miksi salama ja kamera ja jalusta ja muut vermeet ovat edelleen olohuoneen pöydällä?

Lisää näistä mielen dieeteistä täällä.



8 kommenttia:

  1. Meilläkin alkaa hyasintit vetelemään viimeisiään, pitää käydä hakemassa jouluksi uudet. Siniset ei kasvanut meillä vartta, mutta valkoiset sitäkin enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, kuinka eri tavalla ne käyttäytyvät. Keittiössä on samasta sarjasta yksi, joka ei ole kasvanut yhtään ja kukkiikin melkein piilossa.

      Poista
  2. Hyasintit, parhaita tuoksuja Jouluun :)
    Hain tänään lisää ja asettelin sammalta ruukun pinnalle...
    Katsotaan vieläkö ihan jouluksi pitää uudet hankkia...
    mukavia hetkiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulutunnelmaa on ilmassa heti tuon tuoksun myötä:)

      Poista
  3. Osui - mulla olisi juuri nyt tosin satoja kahden minuutin erillisiä hommia, mutta taidan aloittaa taatelikakun leipomisesta. Siitä tulee ainakin hyvä jouluinen tuoksu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää sääntö ei koske juuri muuttaneita;)
      Kakuntuoksuista joulunalusaikaa!

      Poista
  4. Kaunis hyasinttiasetelma ja hyviä kuvia. Harmi, että minä en voi pitää hyasinttejä sisällä niiden ihanan tuoksun takia. Tykkään niin niiden joulutuoksusta. Harmi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylinterivaasiin istutettuna hyasinteista ei tule tuoksua juuri ollenkaan. Tällainen iso istutus tuoksuu kyllä:)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...