Pienet pirskeet

Tervehdys pitkästä aikaa, ystävät! Sosiaalinen elämäni on ollut tänä syksynä vaihteeksi niin vilkasta, että meni toista viikkkoa, etten ehtinyt kirjoittaa blogiin mitään. Ehkä en olekaan niin tietokoneriippuvainen kuin luulin. Lomakuvien käsittelykin odottaa edelleen. Mutta nyt on aikaa ja tuleva viikko on vapaata.

Vietimme eilen illalla pienet pirskeet. Nuorempi poika oli kutsunut syntymäpäiviensä kunniaksi muutaman läheisen ystävän syömään meille; tämä on jo perinne! Hän tuli hyvissä ajoin avovaimonsa kanssa auttamaan valmisteluissa ja toi mukanaan valmistamaansa ylikypsää possua. Minun kontolleni jäi coleslaw-salaatti ja paahdettujen uunijuuresten valmistus. Sekä tietenkin kakku.

Alkuun tarjoilimme drinkit. Tässä kohtaa minulla on vannoutuneena viininystävänä ihan blanko kohta: en osaa tehdä omasta päästäni mitään juomia. Niinpä etsin ohjeita netistä ja löysin ohjeen näihin mainioihin Absolut Casino -juomiin täältä. Ohjeen mukaista mustaherukan makuista Absolutia ei ollut Alkon hyllyssä, joten ostin sitruunanmakuista. Murskattujen limelohkojen ja Ginger alen kanssa maku oli minusta kiva, ei liian makea.

Ruokahalun herättäjäksi tekaisin pieniä leipäsiä patongista ja vuohenjuustosta. Patonkiviipaleet siveltiin salsakastikkeella ja vuohenjuuston päälle valutettiin hunajaa. Tovi uunissa tai grillissä silasi maut mukaviksi.

Revitty possu (tai pulled pork amerikaksi) on ollut pinnalla jo jonkin aikaa. Tällainen makoisa ja pehmeä liha on kyllä hyvää talvista partyruokaa. Minä pidin erityisesti sen kanelisesta ja makeasta mausta.

Pari kiloa possunkylkeä oli hautunut ensin uunissa kuusi tuntia miedossa lämmössä ja päässyt sen jälkeen kylpyyn. Marinadissa oli raastettua inkivääriä 2 peukalon verran, valkosipulinkynsiä, pari desiä fariinisokeria, reippaasti kanelia, pilkottuja jalapenoja, pieni pullo Dr Pepperiä ja puolikas pikkucokis.  Ennen pöytään tuomista poika paistoi vielä paloihin nopeasti pinnat ja antoi marinadin vähän karamellisoitua pintaan.

Coleslaw-salaatin tein vanhan Pastanjauhajien ohjeen mukaan, paitsi kaksinkertaisena seitsemälle hengelle ja lisäsin tietysti mukaan sitruunaa. Jätin myös sellerinsiemenet pois, kun en ole koskaan törmännyt niihin.

Hunajaiset uunikasvikset silattiin avokadoöljyllä, timjamilla, suolalla, pippurilla ja tietenkin hunajalla. Enkä malttanut sinnekään olla ripauttamatta sitruunaa.

Pitää vielä mainita viineistä, olivat nimittäin juuri sopivia näihin varsin makeisiin ruokiin. Pyysin taas myyjältä apua, ja hän suositteli espanjalaista Piedemonte Reservaa ja Raimat Abadiaa. Osui ja upposi, kuten tavallisestikin.

Upposi hyvin Banoffee-kakkukin. Siitä teen vielä erillisen postauksen joku päivä. Vaikka banaani ja toffee kuulostaa ällömakealta -jos siis sellaista voi ollakaan- niin tämä ei kuitenkaan ollut liian makea. Hyvän kahvin kanssa oli mainio ateria lopetus. 

Muutaman tunnin kuluttua nuoriso lähti baariin ja me isäntäväki jäimme kotiin kahden mäyräkoiran kanssa. Kivan illan jälkeen oli yhtäkkiä aika hiljaista.