Äitienpäivän lounaalla söin eilen ehkä parasta ikinä saamaani paistettua kuhaa porkkanapyreen kanssa. Pinta oli ihanan rapea ja suolainen ja itse kala mehevää ja maukasta. Olen melkein lakannut tilaamasta kalaa, kun niin usein olen saanut pettyä. Tosin saman paikan friteeratut muikutkin ovat olleet aina ihan priimaa.
Aterian jälkeen suuntasimme porukalla puutarhamyymälään ensimmäisiä kesäkukkia hankkimaan. Minä olin löytänyt siivotessani ison vanhan saviruukun, ja päätin viedä sen ulos kiviportaille. Ostin siihen kolme tähtisilmää, tavallisen näköisiä, mutta minulle uusia. Toivottavasti rehevöityvät tuosta oikein muhkeiksi. Vieressä kukkii kohta vuorenkilpi samanvärisenä.
Ilokseni tulppaaneitakin alkaa nousta, vaikka luulin niiden jo hävinneen: yhden yön lämmin sade sai ne nousemaan valehtelematta kymmenen senttiä alle päivässä. Muistaessani käyn kaivamassa pääsiäiseltä säästämäni helmililjan sipulit joukkoon.
Nyt on kukkien aikaa. Tähtisilmät ovat pirteitä kukkia ja kasvavat rehevästi.
VastaaPoistaToivon vaan, että yötkin pysyvät plussan puolella, sitä ennen en istuta muita kesäkukkia.
VastaaPoista