keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Pudota kaikki ilmeet kasvoiltasi, anna rentouden levitä...


Tapasin tänään töissä paljon kivoja ihmisiä ja silti paiskin ihan kunnolla hommiakin. Onnistuin kuitenkin lähtemään kotiin kahdeksan tunnin päivän jälkeen, kuten on tarkoitus. Vältän ylitöitä kuin ruttoa. Siinä auttaa vähän se, että yleensä mies odottaa neljältä parkkipaikalla rattia naputellen.

Olen kauan jo suunnitellut, että kokeilisin töissä nopeaa rentoutustuokiota puoliltapäivin, heti lounaan jälkeen. Jos saisin stressitasoa alemmaksi, laskisi verenpainekin. Joudun ottamaan lääkkeitä nykyään jo kolme kertaa päivässä.

Nyt olen kahtena päivänä vetäissyt suljetun oven takana pitkäkseni viideksi minuutiksi, sulkenut silmät, hengittänyt rauhallisesti syvään  ja antanut ruumiin rentoutua. Eilen olin ihan hilkulla nukahtaa, mikä on jo varsinainen taidonnäyte minulta, joka en ole antanut itseni nukahtaa mihinkään rentoutushoitoon.

Tänäänkin rentoutuminen onnistui ihan hetkessä ja nousin viiden minuutin jälkeen virkistyneenä ylös jatkamaan töitä. Tämän kun muistaisin nyt joka päivä. Suosittelen, voi tehdä istuenkin.

8 kommenttia:

  1. Hienoa, että rentoutuminen onnistui. On tärkeää oppia pysähtymään ja vetämään henkeä. Itse vasta opettelen tuota taitoa. Puolitoista viikkoa töissä opintovapaan jälkeen ja olen iltaisin aivan rättipoikki. Joka viikkoisessa joogassa saa eväitä pysähtymiseen ja pikarentoutumiseen, en ole vain ehtinyt edes pysähtyä miettimään tai miettiä pysähtymistä.

    VastaaPoista
  2. Ihanan inhimillinen terapiapostaus tämäkin. Minä vetäydyn salaa lukkojen taakse vessaan. Hengitän siellä kahden lukon takana hetken hiljaa enkä välitä mistään. Vaikka kuka hepuloisi, olen vain ihan pienen hetken.
    Enää kaksi päivää.. ja on viikonloppu.

    VastaaPoista
  3. Hyvä keksintö, helposti toteutettavissa ja toimi hyvin! Siitä huomaa, että olet ilmeisesti myös harjoitellut rentoutumista.
    Meri

    VastaaPoista
  4. Harrastin tuota samaa töissä ollessani, etenkin kaikkein kiireisimpinä aikoina oli tärkeää ruokatauon päätteksi nostaa jalat pöydälle, nojata pää takaseinään, sulkea silmät ja sivuäänet korvien ulkopuolelle sekä uppoutua kymmenen minuutin nirvanaan. Sen jälkeen oli kuin uusi mies valmiina toimeen.

    Iisi

    VastaaPoista
  5. Aikku, jooga minustakin on opettanut parhaiten sekä pysähtymistä, rentoutumista että läsnäoloa hetkessä. Kävin muutaman vuoden aina keskiviikkoisin joogassa ja se oli viikon henkireikäni. Joogaopeilla selvisin sitten tunnin kestävästä viisaudenhampaan paloittelustakin kaksi vuotta sitten:)
    Onnea opetteluun!

    Rva Pioni, perjantain jälkeen taas helpottaa. Sinun työssäsi oman hiljaisen hetken saaminen vaatii vähintään kaksi lukkoa;)

    Meri, vain harjoittelemalla, ja kauan, voi oppia rentoutumaan, jos se ei kerran käy ihan luonnostaan. Sultakin olen oppinut paljon siitä.

    Iisi, tuollainen nopea rentoutumishetki vähentää todistetusti työntekijoitten sairauslomia. Tekeehän se hyvää muutenkin. Kumma että minulla meni näin kauan, että vasta kolmenkymmenen vuoden työssäolon jälkeen toteutin tämän...

    VastaaPoista
  6. Tähän näkyi ihan eri otsikko ja ihmettelin, että mitäs böbiä tässä on, ihan normaalia .. ;DDD

    Tuo pitäis ottaa käyttöön, mutta mulla kyllä auttaa kolmen minuutin hengitysharjoituskin. Voi taas jatkaa päivää olemalla läsnä nykyhetkessä. Nukahtaminen ei olisi kivaa..

    eikka

    VastaaPoista
  7. Eikka, en minäkään haluaisi töissä nukahtaa. Olisi noloa herätä kahden tunnin päästä, jos kukaan ei sitä ennen tulisi koputtelemaan.

    Olin julkaissut jo seuraavan kirjoituksen, mutta vedin sen vielä hetkeksi pois. Böbi oon kyllä.

    VastaaPoista
  8. Hehe, onnistui sitten vain tuon ainoan kerran.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...