torstai 16. syyskuuta 2010

Kahdenlaista rakkautta


Tämä kuva on peräisin jääkaapin ovessa olevasta kortista. Maalauksen näin oikeasti keväällä Breran taidemuseossa Milanossa ja se jäi mieleen harvinaisen elävänä kuvana. Tekijä on 1800-luvulla elänyt italialainen Francesco Hayez. Tässä kuulemma henkilökohtainen rakkaus ja isänmaanrakkaus kohtaavat ja kuva oli hyvin suosittu Italian yhdistymispaineitten aikaan 1800-luvun puolenvälin jälkeen.

En kyllä tiedä, mistä se isänmaallisuus on kaivettu, mutta tässä oli spontaania tunnelmaa ja aitoa intohimoa, joka imaisi katsojan  välittömästi mukaansa. Jäi silti vielä aikaa tarkastella naisen pukua ja sen silkkiä, joka näytti aivan käsinkosketeltavan aidolta! 

Brerassa koin saman kuin useita kertoja aikaisemminkin: kun raskaitten uskonnollisten aiheiden jälkeen 1300-luvulta lähtien tultiin 1800-luvun saleihin, tuntui kuin olisi päästy vihkoinkin päivänvaloon ja nykyaikaan. Kuviin alkoi ilmaantua keveämpiä värejä ja enemmän valoa, perspektiiviä ja elämää.

Tämä on siis umpiamatöörin mielipide, en ole yhtään perehtynyt taidehistoriaan, olen vain kuvien kuluttaja ja paatumaton nautiskelija. Mitä mieltä te muut olette?

Avasin sitten lopulta sen jääkaapin oven ja kaivelin ainekset omenapiirakkaan. Se kun on tämän sesongin ehdoton suosikkini, vaikka oikeasti minun ei pitäisi leipoa enää yhtään mitään. Oli nyt kuitenkin tullut kopioitua ohje tähän Ulla Svenskin Omenapiirakkaan, jonka pohjataikinaan käytetään valkosuklaa-limerahkaa. Kuinka nyt sellaista kiusausta voisi vastustaa!



Emme valita, mahdottoman hyvältä maistui leivontapäivänä. Ei mene silti omiin suosikkeihini. Hyviä omenapiirakkaohjeitakin on paljon tallessa, joten voisin kaivella välillä niitä vanhojakin.

5 kommenttia:

  1. Slurps, namipiirakkaa ja vaniljakastike kruunaa makunautinnon.
    Kortin kuva on kaunis ja ah, niin romanttinen♥

    VastaaPoista
  2. Ihana kuva, tuota voisi tosiaan katsoa vaikka kuinka kauan. Miehet vois minusta vieläkin käyttää tuollaisia hattuja ja viittoja. Punaisia sukkahousuja voisi kyllä miettiä kaksi kertaa.
    Meri

    VastaaPoista
  3. Manteli, olkoon tämä viimeinen omenapiirakka tälle syksylle. Kävin puntarissa ja naama venähti:(

    Meri, nykyisin miehet ja naiset saattavat pukeutua ihan samalla tavalla. Tuolloin oli vaatteissa suuri ero, tosin myös ihmisten toiminnassa. Tuolla neidolla tuskin oli vielä kovin paljon arjen aherrusta, koruompelun ohella.

    VastaaPoista
  4. Maalauksen naisen silkkikangas tosiaan on ihan kosketeltavan aidon näköistä. hurmaava taulu. Saisikohan tuosta jäljennöstä, ottaisin seinälleni.

    Omenapiirakkaa parempaa syysherkkua saa kyllä melkeen hakea! Reseptejä on monia! Tätäkin voisi kokeilla.

    VastaaPoista
  5. Sooloilija, Brerasta ostamassani kirjassa on heikompi kuva kuin minun postikortissani. Kameraa ei saanut siellä käyttää, mikä oli minusta ihan kamalaa! Miten sitä muuten voi jälkeenpäin muistaa mitään!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...