 |
Jos kuvat alkavat näyttää tutuilta, se johtuu siitä, että olen käyttänyt vanhoja kuvia Picasa-albumeistani. Langattoman yhteyden omalle koneelleni taannut reititin meni rikki ja uuden saaminen kestää vähän aikaa. Se olikin temppuillut kummasti koko vuoden, yhteys katkeili vähän väliä. Nyt yhteys toimii koko ajan, kun reititintä ei ole.
Olen joutunut käyttämään miehen konetta, tai siis saanut käyttää. Tämä on paljon mukavampi paikka kuin oma sohvannurkkani. Työhuone on pohjoiseen antava rauhallinen ja miellyttävä huone ja on aikoinaan ollut käytössäni, kun asuin vielä lapsuudenperheeni kanssa täällä. Tänne ei koskaan paista varsinaisesti aurinko, ja juuri siksi tykkään tästä valosta. Väritys on rauhallista valkoista, harmaata ja mustaa. Pöydän ääressä istuessa näkee suoraan ulos viereisiin pihlajiin.
Täällä on hyvä olla.
Ooo, komea on kuva, loistava otos!
VastaaPoistaMinä en ainakaan ole nähnyt, mutta picasalla on mullakin kuvia, ja eikai se haittaa, mitä kuvia omaan blogiinsa laittaa...
Lisää vaan kauniita kuvia, minä nautin katselusta, kun itse en kovin hyvä ole kuvaamaan :)
Mukavaa syksyä!
Ei muakaan häiritse vanhat kuvat, nämä pari viimeistä ovat ainakin olleet hienoja! Tuota kehnäsienilöytöä kadehdin - itse en ole edes päässyt maistamaan kehniksiä. Kerran löysimme hyvän apajan, mutta mies mamoili emmekä sitten tehneet niistä ruokaa.
VastaaPoistaNyt kun olet löytänyt hyvän huoneen, niin pidä siitä kiinni! Kuten Virginia Woolf on kirjoittanut, niin naisella pitää olla Oma huone. :)
Täydellinen kuva.
VastaaPoistaVaihteluahan se on saada väilillä käyttää toista konetta ja uppoutua työhuoneeseen hälinältä piiloon.
Meillä työhuone on olohuoneen vieressä ja usein istumme vierekkäin, kumpikin tekee sitä mitä haluaa.
Hieno kuva, syyskuun eka päivään sopiva. Nyt onkin rastaille paljon pihlajanmarjoja ahmittavaksi.
VastaaPoistaKyllä tuota kuvaa kannattaakin näyttää toistamiseen, on se niin hieno! ja syksy se sitten on paikalla ja pimeät illat, sen huomasin vasta tänään, kun ysiltä oli pimiää. Siksipä sitä tulee oltua illat sisällä.
VastaaPoistaeikka
Mahtava kuva! Ihanat värit. Ja itse tuo tilannekuva, lintu pihlajanmarja suussaan.
VastaaPoistaSeijastiina, rupesin itsekin laskemaan, että ei kai haittaa, jos samaa kuvaa käyttää joskus uudelleen, kun on kohta neljä vuotta pitänyt blogia:)
VastaaPoistaMaiju, oikeastaan en ole V. Woolfin kanssa ollenkaan samaa mieltä, sillä minusta koko koti on naisen omaa huonetta. Kaikki huoneet ovat minun! Meidän mies kyllä haluaisi tehdä itselleen sellaisen perinteisen miestenhuoneen tummine nahkahuonekaluineen. Näkee epäilemättä sielunsa silmillä itsensä siemailemassa siellä viskiä sikari huulessa Led Zeppelinin huutaessa täysillä.
Arleena, minulle sopii taas sohvannurkka siksi, että voin samanaikaisesti katsoa televisiota ja roikkua netissä;)
Manteli, odottelin vapaapäivinä kamera valmiina rastaita pihlajiin, mutta yhtään ei vielä tullut. Elän toivossa.
Eikka, nyt on ihanan viileää ja syksyistä. Tykkään tuosta iltapimeydestäkin, kunhan sitä saa katsella sisältä. Eikä viitsi vielä ajatella pimeyttä enempää.
Rita, tuo kuva onnistui sen verran hyvin, ettei heti huomaakaan, ettei se ole ihan tarkka.